Aikaa ajattelulle - Näin lisäät arkeesi ajattelun paikkoja

19.6.2024 | Hyvinvointi

Nyt täällä Työelämäkorjaamossa mietin, että lienee jonkinlainen ajankuva, että niinkin itsestäänselvästä asiasta kuin inhimillinen ajattelu on syytä laatia oma blogipostaus - vähän kuin ajattelumanuaali. 

Ilman ajattelua ajautuu automaatioon. Työpäivät täyttyvät kokouksista, pikkusälästä ja asiasta toiseen suorittamisesta. Tuntuuko sinustakin siltä, että jokainen minuutti on varattu, ja ajattelulle jää liian vähän tilaa? Välillä hyppään itse arkisesta työpyörteestä työhuoneeni jykevälle ikkunalaudalle – ihan vain ajattelemaan. 

Ajatteluhetket tuntuvat luksukselta, vaikka niiden olisi syytä olla iso osa jokapäiväistä arkeamme. Kokosin Työelämäkorjaamon lukijoille perustelut ajattelun merkityksestä sekä vinkit ajattelun lisäämiseksi arkeen – tai lomaan.

Miksi ajattelulla on merkitystä?

1. Luovuus ja uuden ideointi 

Luovuus ja uudet ideat edellyttävät tilaa ja aikaa, jotta ajatukset voivat kypsyä ja muotoutua. Kun antaa itselleen aikaa ajatella, tulee samalla avanneeksi mahdollisuuden uusille ideoille ja näkökulmille, intuitiota unohtamatta. Monet suurimmat keksinnöt ja innovaatiot ovat syntyneet ajattelulle annettujen hetkien myötä.

2. Ongelmien ratkaiseminen

Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää usein syvällistä ajattelua. Jos yritämme ratkaista ongelmia kiireessä, saatamme päätyä pintapuolisiin ratkaisuihin. Syvällinen ajattelu antaa mahdollisuuden analysoida ongelman eri puolia, arvioida vaihtoehtoja ja löytää kestäviä ratkaisuja.

3. Päätöksenteko

Päätöksenteko on yksi keskeisistä taidoista työelämässä. Hyvät päätökset edellyttävät monesti aikaa ja harkintaa. Hätäiset, kiireessä tehdyt päätökset voivat toki nekin onnistua - ainakin tuurilla. Ottamalla aikaa ajattelulle, on mahdollista saada aikaan päätöksiä, jotka johtavat hyviin tuloksiin myös pitkällä aikavälillä.

4. Henkilökohtainen kehittyminen

Ajattelu on tärkeää henkilökohtaisen kehittymisenkin kannalta. Se antaa mahdollisuuden päivittää käsitystä omasta osaamisestaan, peilata kokemuksia, oppia epäonnistumisista ja päästä eteenpäin. Ottamalla aikaa tietoiselle ajattelulle voi ymmärtää itseään ja ympäröivää maailmaa edes hitusen paremmin.

Näillä ammattimentorin vinkeillä lisää aikaa ajattelulle

Tärkein ja samalla kenties vaikein kysymys on, miten sitten löytää aikaa ajattelulle? Tässä vinkkini:

1. Aikatauluta ajatteluaikasi

Yksi eri alojen ammattilaisille toteuttamissani mentoroinneissakin hyväksi havaittu keino ajatteluajan varmistamiseksi on aikatauluttaa se kalenteriin, aivan kuten muutkin huomiota edellyttävät asiat. Varaa päivittäin tai viikoittain aikaa pelkästään ajattelulle – vaikka ajatus tuntuisikin hassulta tai mahdottomalta. Ajatteluhetkesi voi olla esimerkiksi aamun ensimmäinen tunti ennen kuin päivän hulinat täysillä alkavat tai vaikkapa iltapäivän hiljaisempi hetkii.

2. Luo rauhallinen ympäristö

Joku voi saada parhaat ajatukset syntymään hälinän keskellä. Ajattelu edellyttää monen ihmisen kohdalla kuitenkin rauhaa ja hiljaisuutta. Jos kuulut heihin, varmista itsellesi häiriötön hetki, jossa voit ajatella vailla keskeytystä. Oma ajattelun paikkasi voi löytyä kotoa, puistosta tai vaikkapa kahvilasta, kunhan se on paikka, jossa voit keskittyä rauhassa. 

3. Kirjaa ylös ajatuksiasi

Kirjoita ajatuksiasi päiväkirjaan tai listaa ideoitasi jollain muulla, itsellesi mieluisalla tavalla talteen. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia ja tekemään niistä konkreettisempia. Kirjoittaminen myös takaa, että voit myöhemmin palata ajatuksiisi ja havaita, kuinka ne ovat ajan myötä kehittyneet.

4. Keskustele ja vaihda ajatuksia muiden kanssa

Ajattelun ei tietenkään aina tarvitse toteutua yksinäisyydessä. Keskusteleminen kollegoiden, ystävien tai mentorien kanssa voi avata uusia näkökulmia ja rikastuttaa ajattelua vuorovaikutteisesti. Yhdessä pohtiminen ja ideoiden vaihtaminen voi johtaa syvällisempiin ja monipuolisempiin oivalluksiin kuin mihin ajattelu yksinään ulottuu.

Kun päätät antaa aikaasi ajattelulle, saatat piankin huomata myönteiset vaikutukset!

Työelämäkorjaamo-blogin kirjoittajana Kati Huovinmaa

Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat huomiointia tai korjaamista.

Kati Huovinmaan urapolku on kulkenut taidemuseon johtajasta kouluttautuneeksi ammattimentoriksi ja yrittäjäksi. Kati on valmistunut vuonna 2018 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta maisteritason opinnoista pääsuuntanaan liiketalous. Katin arvot ovat radikaalius ja vuorovaikutus, ja hänen päämääränään on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä saavuttamaan radikaalit muutokset, jotka parantavat nykytilannetta tuntuvasti. 

Katilta on ilmestynyt vuonna 2020 tietokirja Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen. Ihmislähtöinen johtaminen - ajattelua unohtamatta - on pääosassa syksyllä Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemassa tietokirjassa Ihmisjohtaja. Tutustu tulevaan kirjaan ja ennakkotilaa se omistuskirjoituksella täältä.

Aiemmin Työelämäkorjaamossa

5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen

Testaa, kuinka ihmislähtöinen johtaja olet!

Sinua voisi kiinnostaa myös

Miten kehittää omaa osaamista? Lue psykologin neuvot

Tasa-arvovaltuutettu puuttui syrjintään: Perhevapaata pitävällä sama oikeus tulospalkkioon kuin muilla työntekijöillä

Lisää aiheesta: Hyvinvointi

Työnhaku ja jaksaminen - Miten johdan itseäni työnhaussa?

Työnhakuun kannattaa asennoitua maratonina, eikä 100 metrin pikamatkana. Poimi talteen psykologin vinkit motivaation säilyttämiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen työnhaussa.

Lue lisää

Kuinka puuttua epäasialliseen käytökseen työpaikalla?

Miten epäasiallisen käytöksen voi tunnistaa? Kuinka siihen tulee puuttua? Näin tunnistat ja kohtaat epäasiallisen käytöksen työpaikalla asianmukaisesti.

Lue lisää

Psykologin neuvot epäonnistumisen selättämiseen

Miten toimia epäonnistumisen kanssa? Miten työpaikka voi tukea epäonnistumisesta yli pääsemistä? Lue psykologi Outi Olanin neuvot.

Lue lisää

Ajoissa saatu apu ja vertaistuki parantaisivat opiskelijoiden hyvinvointia

Yhä useampi opiskelija kokee psyykkistä kuormittuneisuutta kuten uupumusta. Johtaako tämä siihen, että työelämään siirtyvät ovat jo uupuneita?

Lue lisää

Henkilöstön edustajan rooli korostuu entisestään tulevaisuudessa

.

Lue lisää