Yhä useampi opiskelija kokee psyykkistä kuormittuneisuutta kuten uupumusta. Johtaako tämä siihen, että työelämään siirtyvät ovat jo uupuneita?

– Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja asenteet nuoria kohtaan ovat tosi kovia. Tehokkuus- ja tuottavuuseetos lyövät jollain lailla kaikesta läpi. Yliviritetty koulutusjärjestelmä tähtää maksimaaliseen suoritukseen. Nuoriin tämä heijastuu kasvavana paineena ja pärjäämisen pakkona, sanoo toiminnanjohtaja Minna Savolainen opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevästä Nyyti ry:stä.

Nyyti ry on yksi yhteistyökumppaneista, jotka ovat mukana Akavan luotsaamassa kampanjassa nimeltä Mieleni terveys on #TärkeäOsaMinua. Kampanja käynnistyi maaliskuussa. 

– Kampanjassa haluamme koota yhteen opiskelijoiden kokemuksia ja saada nuoren sukupolven ääni kuuluviin, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Pauliina Ryökäs. Akavan asiantuntijat yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa laativat lopuksi ratkaisuehdotuksia päättäjille opiskelijoiden hyvinvoinnin kohentamiseksi. 

Yhä useampi hakee apua

Ahdistuneisuus, univaikeudet, masennusoireet, pitkittynyt stressi, kokonaisvaltainen kuormittuneisuus ja uupumus.

– Peruskauraa monelle nuorelle aikuiselle. He eivät uskalla hakeutua apuun, kun kokevat, että joku voi vielä pahemmin. Ajatellaan, että kyllä minä vielä pärjään, ja joku tarvitsee apua minua enemmän. Ja näin siitäkin huolimatta, että ennalta ehkäisevillä palveluilla olisi paras vaikutus, kertoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Pauliina Ryökäs.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n johtajaylilääkäri Teija Kulmala kertoo, että hoitoon hakeutuminen lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden vuoksi on lisääntynyt 30 prosenttia koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Savolaisen mukaan diagnosoitujen mielenterveyshäiriöiden joukossa kasvusuuntaa on masennuksessa ja ahdistuneisuushäiriöissä, mutta ei psykoositasoisissa mielenterveyshäiriöissä. Lievemmät mielenterveysongelmat ovat selvästi lisääntyneet.

– Osin tämä on jäljitettävissä korona-aikaan, jolloin etäopiskeltiin ja oltiin kovin yksin, Savolainen sanoo.

Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Henri Kontkin nostaa esille opiskelijoiden keskittymisvaikeudet.

– Ei pystytä keskittymään luentomateriaaleihin tai ei omaksuta opintosisältöjä kuten muut opiskelijat. Hakeutuminen ADHD-testeihin on moninkertaistunut vuodesta 2018, joskaan diagnoosien määrät eivät niinkään ole kasvussa. Opiskelijoilla on selvästi huolta tarkkaavaisuudestaan ja suoriutumisestaan pitkäjänteistä keskittymistä vaativissa tehtävissä, Kontkin sanoo.

Tarkkaavaisuuden ja keskittyneisyyden häiriöt ovat olleet alidiagnosoituja.

– Nousu ei kuitenkaan ole niin rajua. Nyt tunnistetaan muunlaisia haasteita oppimisessa sekä itse aiheutettu keskittyneisyyshäiriö eli ADT. ADHD vuorostaan on neuropsykiatrinen, kehityksellinen häiriö, Savolainen sanoo.

Lievempiin pulmiin esimerkiksi keskittyneisyydessä ei oikein ole saatavilla ohjausta ja tukea. Moni kaipaisi apua opiskelutekniikan ja -taitojen hiomiseksi.

Korkeakoulujen henkilöstö ja YTHS tekevät yhteistyötä oppimisympäristöjen parantamiseksi ja pyrkivät osaltaan edistämään terveyttä ja oppimiskykyä tukevia elämäntapoja.

– Itsestäänselvyydet ovat osin unohtuneet. Perusasiat kuten säännöllinen ruokailu, uni, liikunta ja opiskelukavereiden kanssa vietetty aika parantavat opiskelukykyä, Kulmala muistuttaa.

Sukupuolten välillä eroja avun piiriin hakeutumisessa 

Tutkimusten ja selvitysten perusteella tiedetään, että nuorilla aikuisilla on psyykkistä kuormitusta ja mielenterveysoireilua enemmän kuin muilla väestöryhmillä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n tietojen mukaan opiskelijoista 60 prosenttia on psyykkisesti kuormittuneita. Moni on uupunut opintojensa keskellä. Psyykkiselle kuormitukselle on monia syitä.

– Luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus, aikamme megatrendit kuten digitalisaatio ja ärsyketulva, muuttuva työelämä, väestön ikääntyminen ja sen seuraukset sekä sotilaalliset konfliktit, Savolainen luettelee.

Mielenterveysoireilu korostuu naispuolisilla opiskelijoilla ja kaikki opiskelijat huomioiden hieman enemmän yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Nuoret miehet ovat aliedustettuina mielenterveyspalveluiden käytössä.

– Tämä ei tarkoita, etteikö heillä olisi psyykkistä kuormittuneisuutta ja mielenterveysongelmia. Meillä on kohtaantohaaste palveluiden ja miesten välillä. Miehillä on korkeampi kynnys hakea apua, Savolainen jatkaa.

Taloudellinen niukkuus nivoutuu usein yhteen mielenterveysongelmien kanssa

– Paine valmistua nopeasti ja opiskelijan tiukka talous kuormittavat, muistuttaa SAMOKin hallituksen jäsen Linda Vallenius, joka on keskittynyt opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Opintolainataakka yhdessä inflaation ja korkotason nousun kanssa kuormittaa yhä useampia opiskelijatalouksia.

– Kun opiskelijoiden lainataakka kasvaa, osa saattaa tipahtaa toimeentulotuelle. Sillä on heijastuksia yksilön mielenterveyteen. Ja tähän vielä päälle epävarmat tulevaisuuden näkymät, sosiaalipolitiikkaan keskittyvä SYLin hallituksen jäsen Jesse Häyhä sanoo.

– Lainapainotteisuuden riskit ovat korostuneet, kun korkotilanne on nyt ihan toista kuin aiemmin, Kontkin sanoo.

Kun tuloja pitää haalia kasaan opintojen ohessa, viime vuosien suuntana on ollut, että opiskelijat käyttävät työntekoon yhä enemmän aikaa. Silloin opiskeluun jää yhä vähemmän aikaa.

Jos opiskelija valmistuu tavoiteajassa, hän saa opintolainastaan hyvitystä enintään 40 prosenttia. Nykyisin maisteriksi valmistuneella on keskimäärin ollut noin 22 400 euroa opintolainaa.

Epävarmat työmarkkinat haastavat monen opiskelijan tai vastavalmistuneen taloutta. Kontkin näkee suuria riskejä vireillä olevissa työmarkkinauudistuksissa nimenomaan työsuhteiden pirstaloitumisen näkökulmasta.

– Jos on määräaikaisuudessa toisen perään, oma talous ei ole vakaalla pohjalla. Puoli vuotta yhtä ja puoli vuotta toista – ja opintolaina maksettavana. Vaikea siinä on suunnitella perheen perustamista tai asunnon ostamista. Ne lykkääntyvät ja lykkääntyvät.

Yksinäisyys ympärillä 

Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat läsnä monen opiskelijan arjessa. Poikkeusolot pandemiavuosina vaikeuttivat opiskelijoiden integroitumista opiskelijayhteisöihin. Muutto uudelle paikkakunnalle on nuorelle suuri muutos.

– Opiskelupaikkakunnalla ei välttämättä ole sosiaalista verkostoa valmiina. Joka neljäs korkeakouluopiskelija on tutkimusten mukaan kokenut yksinäisyyttä, Kontkin sanoo.

Ylioppilaskunnat ja opiskelijakunnat pyrkivät tukemaan opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden syntymistä.

Häyhä muistuttaa, että nyt korkeakouluissa opiskelee nuoria, jotka saattoivat opiskella ison osan toisen asteen opinnoistaan etänä.

– Tämä on varmasti yksi osasyy taitojen puutteelle sosiaalisissa kohtaamisissa. Tähän päälle erilaiset somealustat ja yksinolo kotona, niin paletti on kasassa.

Ryökäs nostaa esille aikamme ristiriidan: yksinäisyys on kasvanut, vaikka olemme enemmän yhteydessä toisiimme kuin aiemmin. Kun someen julkaistaan vain kohokohtia, syntyy lisää vastakkainasettelua ja vertailua.

– Olen nähnyt tosi paljon sitä, että ihmisten on välillä vaikea olla ilman puhelinta. Samalla kun jutellaan, scrollataan Instaa tai TikTokia. Luodaan tietynlainen muuri ja otetaan etäisyyttä vaikeisiin keskustelunaiheisiin.

YTHS edelläkävijä etäpalveluiden tarjonnassa – lisäresursseja toivotaan 

Haastateltavien kommenteissa nousee esille YTHS:n niukat resurssit. Opiskelijat ovat tyytyväisiä YTHS:n palveluihin, kunhan vain pääsevät niiden piiriin.

– Viime vuonna lisätarve olisi ollut noin 15 miljoonaa euroa. Valtiontaloudessa se ei ole iso summa, Ryökäs sanoo.

Myös Kontkinin mukaan YTHS:ssä on rahoitusvajausta. Pyrkimyksenä on saada tälle vuodelle 6,6 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat olleet YTHS:n palveluiden piirissä vuodesta 2021. Ammattikorkeakouluissa tarjolla olevat tukipalvelut voivat vaihdella paljon. Joidenkin ammattikorkeakoulujen palkkalistoilla on opintopsykologi, kuraattori ja oppilaitospastori, kun osasta puuttuu esimerkiksi opintopsykologi. Tämä on tilanne esimerkiksi TAMKissa. Resurssit jakautuvat sattumanvaraisesti.

– Kaikilla ammattikorkeakoulun opiskelijoilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet päästä tukipalveluiden piiriin. Nyt näin ei ole, Vallenius sanoo.

Savolainen ehdottaa opiskeluhuollon lakisääteistämistä yhtenä ratkaisuna opiskelijoiden mielenterveyskriisiin.

– Korkeakoulut järjestävät matalan kynnyksen psykologi- ja kuraattoripalvelut kukin tavallaan, eivätkä ne siten ole yhdenvertaisesti saavutettavissa. Lakisääteinen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuolto turvaisi kaikille psykologi- ja kuraattoripalvelut, vahvistaisi ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä ja muodostaisi jatkumon peruskoulusta saakka, Savolainen kuvailee.

Hyvät käytännöt hyödyntävät teknologiaa ja pyrkivät ennaltaehkäisemään

YTHS:ssä käytössä ovat OTE- eli opiskeluterveysneuvottelut, joissa pohditaan käytännönläheisesti, miten opiskelijaa voisi tukea arjessa. Kolmikantaisiin neuvotteluihin osallistuvat opiskelija, hänen opinahjonsa tukipalveluista vastaava työntekijä ja YTHS:n OTE-tiimin asiantuntija.

Opiskelija tekee aloitteen OTE-neuvotteluihin itse. Tavoite on ennaltaehkäisevä: neuvotteluja käydään, jos esimerkiksi opinnot eivät etene tavoiteajassa tai taustalla on sairaushistoriaa.

Terveysongelmia pyritään ehkäisemään myös YTHS:n terveysstarttikyselyillä kaikille ensivuotisille. Se antaa tietoa opiskelijan voinnista ja integroitumisesta opintoihin ja uuteen ympäristöön. Kysely tunnistaa kuormituksen, stressin tai yksinäisyyden riskitekijöitä ja ohjaa vaikkapa avoimiin ryhmätapaamisiin, joissa keskustellaan vertaisten kanssa.

Kolmantena keinona Häyhä ja Kontkin nostavat esille digimielenterveysklinikan ja muut etäpalvelumuodot. Esimerkiksi digimielenterveysklinikka pyrkii tavoittamaan ison joukon opiskelijoita kerralla ja mahdollisimman nopeasti.

– Toiminta on tehokasta, kun se ei ole paikkariippuvaista. Etäosallistuminen on helppoa opiskelupäivän lomassa, Kontkin kertoo.

YTHS on ollut edelläkävijä teknologiavälitteisten palveluiden kehittäjänä. Opiskelijoilla digipalveluiden vaikuttavuus on hyvä. YTHS:n yleis- ja mielenterveyspalveluista melkein 70 prosenttia toteutetaan nykyisin etänä. Hoidon tarpeen arvioon pääsee saman päivän aikana, mutta aina hoitotakuu ei toteudu.

– Inflaatio ja yleinen hintojen nousu rasittavat myös YTHS:n taloutta. Erityisesti yleis- ja mielenterveyden kasvaneeseen palvelukysyntään on ruuhkahuippuina haasteellista vastata hoitotakuun mukaisesti. YTHS tarvitsee kestävän perusrahoituksen taatakseen yhdenvertaiset palvelut, Kulmala toteaa.

Risuja ja ruusuja terapiatakuulle

Ryökäs, Vallenius, Kontkin ja Savolainen pitävät tervetulleena valmistelussa olevaa lasten ja nuorten terapiatakuuta. Yhtä yksimielisiä he ovat siitä, että takuu rajaa pois liian ison joukon nuoria, jotka tarvitsisivat apua.

– Yläikärajan pitäisi ehdottomasti olla korkeampi, Vallenius sanoo. Suunnitteilla olevassa mallissa se olisi 23 vuotta.

– Hyvä yläikäraja terapiatakuulle olisi 29 tai 30 vuotta, Kontkin sanoo. Samoilla linjoilla on Savolainen.

Ryökäs katsoo, että valmistelussa oleva terapiatakuu tuskin riittää ratkaisemaan ongelmia.

– Edelleen kipuillaan, miten saada opiskelijat takaisin kampukselle ja miten luoda yhteisöllisyyttä. Se osin tukisi mielenterveyttä. Tarvittaisiin koko yhteiskunnan yhteistalkoita. Mielenterveyskriisin hinnaksi on määritelty 11 miljardia euroa, hän sanoo.

---

Teksti: Iida Ylinen

Artikkeli julkaistu Akavan sivuilla tiistaina 9.4.2024.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Palautumisen merkitys työssä: kohti parempaa työhyvinvointia

Näin päihität kiireen tunnun

5 vinkkiä palautumiseen