Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika
15.9.2023 | Työelämä
– Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
– Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika, Rantamaula kiteyttää.
Hallituksen esityksen mukaan vuoden määräaikaisuutta ei vastedes tarvitsisi perustella mitenkään.
Määräaikaisuudella on lähtökohtaisesti selkeä alku ja loppu
Rantamaulan mukaan esitys murentaa perusajatusta määräaikaisuudesta, jolla tulisi aina olla selkeä alku ja loppu. Hän huomauttaa, että koeaikaa jo pidennettiin muutama vuosi sitten neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
– Olisi ollut rehellisempää esittää nyt, että koeaikaa pidennettäisiin vaikkapa vuoteen kuin sotkea mallia niin, että kiinnikepinta putoaa pois, Rantamaula suomii.
Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin.
– Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
– Eivät vuoden pätkät kannata pitemmän päälle työantajankaan kannalta, jos työntekijät alkavat vuoden pätkien sijaan hakea muualta vakituista paikkaa.
Rantamaula muistuttaa, että alun perin määräaikaisella työsuhteella on aina pitänyt olla selkeä peruste, kuten tietyn ajanjakson kestävä projekti.
– Nyt näyttää siltä, ettei pätkien määrää edes rajoitettaisi, vaan niitä voisi olla monta peräkkäin, eikä työllistämisvelvoitettakaan olisi.
– Se ei saisi olla mahdollista, että työntekijällä ei olisi määräaikaisessa työsuhteessa myöskään irtisanomisaikaa. Silloinhan hän ei pääsisi pois huonosta työsuhteesta.
Irtisanomissuojan heikennys olisi valtavan iso muutos
”Valtavan isona muutoksena” Rantamaula pitää hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä. Vastedes henkilöperusteisen irtisanomisen syyksi riittäisi asiallinen syy, kun nyt vaaditaan lisäksi painava syy.
– Muutos on radikaali, mutta oikeuskäytäntö sitten näyttäisi, miten sitä sovelletaan ja tulkitaan.
Edessä olisi pitkä epävarmuuden aika ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi. Suurin ongelma Rantamaulan mukaan on se, etteivät työnantajat oikein osaa irtisanoa, vaikka toimiva mekanismi on jo olemassa. Osaamattomuutta on etenkin pienissä, järjestäytymättömissä yrityksissä.
– Valtaosa riidoista olisi vältettävissä, kun ensin annettaisiin varoitus, eikä suoraan potkuja. Ei meillä ole mitään syytä mennä amerikkalaiseen ”otetaan ja jätetään” -malliin.
Rantamaulan mukaan ihmisten kiinnittymistä työelämään ei nyt olisi varaa hankaloittaa, sillä sen vaikutukset ulottuisivat laajalle, aina perheen perustamishaluihin asti.
Artikkeli julkaistu alkuperäisenä Akavan sivuilla. Teksti: Marjukka Liiten
Sinua voisi kiinnostaa myös
Työttömyysturvan työssäoloehto porrastettava
Työajan lyhentämisestä apua jaksamiseen - mitä tarkoittaa subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön?
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla
Ammattimentorin vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen omassa työssäsi!
Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?
Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yleensä 14 päivää tai 6 viikkoa. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.
Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros
Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.
Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen
Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.