Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika
15.9.2023 | Työelämä
– Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
– Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika, Rantamaula kiteyttää.
Hallituksen esityksen mukaan vuoden määräaikaisuutta ei vastedes tarvitsisi perustella mitenkään.
Määräaikaisuudella on lähtökohtaisesti selkeä alku ja loppu
Rantamaulan mukaan esitys murentaa perusajatusta määräaikaisuudesta, jolla tulisi aina olla selkeä alku ja loppu. Hän huomauttaa, että koeaikaa jo pidennettiin muutama vuosi sitten neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
– Olisi ollut rehellisempää esittää nyt, että koeaikaa pidennettäisiin vaikkapa vuoteen kuin sotkea mallia niin, että kiinnikepinta putoaa pois, Rantamaula suomii.
Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin.
– Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
– Eivät vuoden pätkät kannata pitemmän päälle työantajankaan kannalta, jos työntekijät alkavat vuoden pätkien sijaan hakea muualta vakituista paikkaa.
Rantamaula muistuttaa, että alun perin määräaikaisella työsuhteella on aina pitänyt olla selkeä peruste, kuten tietyn ajanjakson kestävä projekti.
– Nyt näyttää siltä, ettei pätkien määrää edes rajoitettaisi, vaan niitä voisi olla monta peräkkäin, eikä työllistämisvelvoitettakaan olisi.
– Se ei saisi olla mahdollista, että työntekijällä ei olisi määräaikaisessa työsuhteessa myöskään irtisanomisaikaa. Silloinhan hän ei pääsisi pois huonosta työsuhteesta.
Irtisanomissuojan heikennys olisi valtavan iso muutos
”Valtavan isona muutoksena” Rantamaula pitää hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä. Vastedes henkilöperusteisen irtisanomisen syyksi riittäisi asiallinen syy, kun nyt vaaditaan lisäksi painava syy.
– Muutos on radikaali, mutta oikeuskäytäntö sitten näyttäisi, miten sitä sovelletaan ja tulkitaan.
Edessä olisi pitkä epävarmuuden aika ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi. Suurin ongelma Rantamaulan mukaan on se, etteivät työnantajat oikein osaa irtisanoa, vaikka toimiva mekanismi on jo olemassa. Osaamattomuutta on etenkin pienissä, järjestäytymättömissä yrityksissä.
– Valtaosa riidoista olisi vältettävissä, kun ensin annettaisiin varoitus, eikä suoraan potkuja. Ei meillä ole mitään syytä mennä amerikkalaiseen ”otetaan ja jätetään” -malliin.
Rantamaulan mukaan ihmisten kiinnittymistä työelämään ei nyt olisi varaa hankaloittaa, sillä sen vaikutukset ulottuisivat laajalle, aina perheen perustamishaluihin asti.
Artikkeli julkaistu alkuperäisenä Akavan sivuilla. Teksti: Marjukka Liiten
Sinua voisi kiinnostaa myös
Työttömyysturvan työssäoloehto porrastettava
Työajan lyhentämisestä apua jaksamiseen - mitä tarkoittaa subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön?
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Irtisanomissuojan heikentäminen passivoi työyhteisöjä
Jos lainsäädäntö toteutuu esitetyllä tavalla, työntekijöille voi tulla lähtö työsuhteesta aiempaa heppoisimmilla perusteilla, ilman sitä painavaa syytä. Yksi ennakoimaton lopputulos irtisanomissuojan heikentämiselle voi olla työyhteisöjen passivoituminen. Koko lakihanke oli alunperinkin perusteluiltaan hataralla pohjalla.
Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.
Psykologin vinkit: Huomioi neurodiversiteetti työelämässä
Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? Miten sinä itse onnistut huomioimaan neurodiversiteetin parhaalla mahdollisella tavalla omassa työyhteisössäsi?
TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025
Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Jatkossa työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.
Kiireen kulttuuri vie työstä tehon - terveisiä teknologia-alan tulevaisuusvuoropuhelusta
Teknologia-alan toimijat hakevat ratkaisuja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Tulevaisuusvuoropuhelussa keskusteltiin organisaatiokulttuurin roolista työssä jaksamisessa ja kiireen tunnun luomisessa.