Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika

15.9.2023 | Työelämä

– Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika, Rantamaula kiteyttää.

Hallituksen esityksen mukaan vuoden määräaikaisuutta ei vastedes tarvitsisi perustella mitenkään.

Määräaikaisuudella on lähtökohtaisesti selkeä alku ja loppu

Rantamaulan mukaan esitys murentaa perusajatusta määräaikaisuudesta, jolla tulisi aina olla selkeä alku ja loppu. Hän huomauttaa, että koeaikaa jo pidennettiin muutama vuosi sitten neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

– Olisi ollut rehellisempää esittää nyt, että koeaikaa pidennettäisiin vaikkapa vuoteen kuin sotkea mallia niin, että kiinnikepinta putoaa pois, Rantamaula suomii.

Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin.

– Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Vuoden määräaikaiset pätkät ovat haitallisia etenkin nuorille ja nuorille naisille, kun ne kohdistuvat uran alkuvaiheisiin, huomauttaa Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Eivät vuoden pätkät kannata pitemmän päälle työantajankaan kannalta, jos työntekijät alkavat vuoden pätkien sijaan hakea muualta vakituista paikkaa.

Rantamaula muistuttaa, että alun perin määräaikaisella työsuhteella on aina pitänyt olla selkeä peruste, kuten tietyn ajanjakson kestävä projekti.

– Nyt näyttää siltä, ettei pätkien määrää edes rajoitettaisi, vaan niitä voisi olla monta peräkkäin, eikä työllistämisvelvoitettakaan olisi.

– Se ei saisi olla mahdollista, että työntekijällä ei olisi määräaikaisessa työsuhteessa myöskään irtisanomisaikaa. Silloinhan hän ei pääsisi pois huonosta työsuhteesta.

Irtisanomissuojan heikennys olisi valtavan iso muutos

”Valtavan isona muutoksena” Rantamaula pitää hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä. Vastedes henkilöperusteisen irtisanomisen syyksi riittäisi asiallinen syy, kun nyt vaaditaan lisäksi painava syy.

– Muutos on radikaali, mutta oikeuskäytäntö sitten näyttäisi, miten sitä sovelletaan ja tulkitaan.

Edessä olisi pitkä epävarmuuden aika ennen kuin oikeuskäytäntö vakiintuisi. Suurin ongelma Rantamaulan mukaan on se, etteivät työnantajat oikein osaa irtisanoa, vaikka toimiva mekanismi on jo olemassa. Osaamattomuutta on etenkin pienissä, järjestäytymättömissä yrityksissä.

– Valtaosa riidoista olisi vältettävissä, kun ensin annettaisiin varoitus, eikä suoraan potkuja. Ei meillä ole mitään syytä mennä amerikkalaiseen ”otetaan ja jätetään” -malliin.

Rantamaulan mukaan ihmisten kiinnittymistä työelämään ei nyt olisi varaa hankaloittaa, sillä sen vaikutukset ulottuisivat laajalle, aina perheen perustamishaluihin asti.

Artikkeli julkaistu alkuperäisenä Akavan sivuilla. Teksti: Marjukka Liiten

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työttömyysturvan työssäoloehto porrastettava

Työajan lyhentämisestä apua jaksamiseen - mitä tarkoittaa subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön?

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Näin otat muut huomioon hybridityössä

Tähän tekstiä

Lue lisää

Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla

Ammattimentorin vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen omassa työssäsi!

Lue lisää

Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?

Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yleensä 14 päivää tai 6 viikkoa. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.

Lue lisää

Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros

Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.

Lue lisää

Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen

Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.

Lue lisää