Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus

21.3.2024 | Työelämä

Me akavalaiset AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat olemme huolissamme suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunnasta. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa koetellaan ja TKI-toiminnan potentiaali jää hyödyntämättä.

Näin ei voi jatkaa. Suomi tarvitsee vahvempaa kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista. Tarvitsemme perusteellista yhteiskunnallista vuoropuhelua ministeriön, poliittisten päättäjien, korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken.

On hämmentävää katsoa ulkopuolelta, kuinka eurooppalaiset ammattikorkeakoulut voivat kehittyä vauhdilla, kun Suomessa pidetään samaan aikaan yllä vanhoja käsityksiä ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet osakeyhtiötä jo lähes kymmenen vuotta. Niiden omistajilla on merkittävä rooli ja valta päättää ammattikorkeakoulun toiminnasta, mukaan lukien sen kehittämisestä. Pahimmassa tapauksessa omistaja voi rajoittaa tai jopa estää ammattikorkeakoulun kehittymisen.

Nyt on oikea hetki tarkastella omistajaohjauksen vaikutuksia uudelleen, ja pohdittava kansallista ohjausta. Olemme huolissamme tilanteesta, jossa ammattikorkeakoulutuksen intressi vaikuttaa jäävän muiden intressien alle. Akavalaisten amk-liittojen asiantuntijoina jaamme Arenen huolen ammattikorkeakoulujen autonomian sulamisesta.

TKI-mahdollisuus hukattu

Muualla Euroopassa ammattikorkeakoulut ovat vahvasti ja laajasti mukana kansallisessa TKI-toiminnassa ja niille myös suunnataan voimallisesti TKI-rahoitusta.

Suomessa valtio käyttää tänä vuonna TKI-toimintaan noin 2,5 miljardia euroa, josta ammattikorkeakoulujen siivu on vain noin viisi prosenttia. Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on lailla määrätty tehdä soveltavaa TKI-toimintaa, johon tarvitaan tukevia ja selkeitä rahoitusinstrumentteja.

Euroopassa suomalaisia ammattikorkeakouluja kohdellaan tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti suomalaisten yliopistojen kanssa. Nykyiset rakenteet kuitenkin rajoittavat ammattikorkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja sen rakentamista jopa estäen kansainvälisen TKI-rahoituksen hyödyntämistä ja hakua. Nämä haasteet on niin halutessaan helppo poistaa.

On aika vahvistaa kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista ja antaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle reilut mahdollisuudet kansallisessa rahoituksessa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen, joka yhdessä kouluttaa ja kehittää omien profiiliensa mukaan ja tekevät molempia arvostavaa yhteistyötä.

Akavalaisten AMK-liittojen koulutuspoliittiset asiantuntijat

Tuomas Meriniemi, Tradenomit
Anniina Sippola, Insinööriliitto IL ry
Miihkali Härkönen, Insinööriliitto IL ry
Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat
Jaana Manssila, Talentia
Aija Saarinen, Terveydenhoitajaliitto
 


Ajatuksiamme korkeakoulujärjestelmän, koulutuksen rahoituksen, tutkintojen laadun ja sisällön kehittämiseksi on laajemmin tarjolla koulutuspoliittisessa ohjelmassamme.

Tuomas Meriniemi

Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka

040 357 2628

tuomas.meriniemi@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Näin otat muut huomioon hybridityössä

Tähän tekstiä

Lue lisää

Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla

Ammattimentorin vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen omassa työssäsi!

Lue lisää

Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?

Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yleensä 14 päivää tai 6 viikkoa. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.

Lue lisää

Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros

Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.

Lue lisää

Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen

Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.

Lue lisää