Mielenterveysviikon teemana vuonna 2020 on ”Mistä tietää?”. Viikon aikana nostetaan esiin kokemuksia ja tietoa siitä, mistä voi tietää milloin on syytä hakea apua, kun mieli ei voi hyvin.

Aihe on tärkeä, koska mielenterveysongelmiin liittyvät luvut ovat hälyttäviä. Vuonna 2019 oli 103 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Työterveyslaitoksen arvion mukaan mielenterveysoireiden vuoksi Suomessa menetetään kaiken kaikkiaan noin 17 miljoonaa työpäivää vuodessa, jossa on mukana myös alle 10 päivän poissaolot, joita Kela ei korvaa työnantajalle sekä työkyvyttömyyseläkkeet.

Menetettyjä työpäiviä tärkeämpiä ovat kuitenkin lukujen takana olevat stressaantuneet ja uupuneet työntekijät.

Mitä tapahtuu, kun työuupumuksesta kärsivä suuntaa työterveyshuoltoon?

Z-koodi vai F-koodi – mitä merkitystä työuupumuksen kannalta?

Uupunut saattaa saada lääkäriltä sairauspoissaolotodistuksen, jossa on koodi Z73.0. Koodi tarkoittaa työuupumusta. Mitä käytännön merkitystä tällä kansainväliseen tautiluokitukseen perustuvalla ICD-koodilla on?

Tiivistetysti Z-koodillinen poissaolo ei perustu sairauteen, kun taas F-koodit liittyvät esimerkiksi erilaisiin mielen häiriöihin ja sairauksiin. Työuupumuksesta keskivaikeaan masennukseen on määritelmällisesti lyhyt matka, mikä johtuu sairauspäivärahan korvauskäytännöistä. Lääkäri voi teettää työuupumuksesta kärsivälle testin, jonka tuloksen perusteella A-todistukseen voidaan merkitä F-koodi sopeutumishäiriöstä, ahdistuneisuudesta tai masennuksesta.

Lyhyesti voidaan siis tulkita, että yksinään Z-koodi ei oikeuta Kelan sairauspäivärahaan. Se tarkoittaa, että Kela ei korvaa tästä syystä johtuvaa poissaoloa työnantajalle. Osa työnantajista maksaa silti työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa. Kaikki eivät ole kuitenkaan työehtosopimusten piirissä, jolloin korvausta ei saa työnantajalta eikä myöskään Kelalta.

Työuupumukseen pitää pystyä puuttumaan oikea-aikaisesti

Kelan määritelmän mukaan työuupumusta ei saisi leimata sairaudeksi, vaan se tulisi hoitaa työpaikalla. Tätä voidaan tulkita siten, että uupunut ei ole sairas, vaan oireilu johtuu työstä.

Yleisesti tiedossa on, että sairauspoissaolotodistuksessa on Z-koodin lisäksi usein esimerkiksi jokin F-koodi, jotta poissaolon korvaaminen olisi selkeämpää. Kelasta kerrottiin, ettei heillä ole selkeää listausta diagnooseista ja korvausperusteista, vaan jokaisen asiakkaan tilanne käsitellään hakemuksen perusteella tapauskohtaisesti. Kela ei ota kantaa työnantajan maksuvelvollisuuteen sairausajan palkan osalta, vaan työnantajia kehotetaan olemaan yhteydessä omaan liittoonsa ja tarkistamaan asia työehtosopimuksesta.

Entä jos yrityksessä ei noudateta työehtosopimusta? Työuupumus on asia, mihin pitäisi pystyä puuttumaan oikea-aikaisesti ilman työntekijälle asetettua painetta palkanmaksun keskeytymisestä. Työtuomioistuin on käsitellyt aiemmin tällaisia tapauksia ja todennut, ettei ole työnantajan edustajan tehtävänä arvioida ja päättää, oliko henkilö sairas ja sairausloman tarpeessa vai ei.

Fokus ennaltaehkäisevään työhön

Työuupumuksen hoidossa on keskityttävä ennen kaikkea ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Ennakoiva terveydenhuolto erityisesti tietotyöläisten arjessa toimii paremmin kuin jälkihoito.

Työpaikalla tulee tehdä aitoja muutoksia työssä jaksamisen parantamiseksi, sillä työuupumuksella ei ole suoranaista paranemisaikaa.

Työpaikalla yksi keino puuttua kuormittuneen tilanteeseen on pitää työterveysneuvottelu eli ”kolmikantaneuvottelu” työnantajan ja työterveyshuollon edustajan kanssa. Työntekijän oikeutena on tuoda neuvotteluun mukaan työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai molemmat. Työterveysneuvottelu ei keskity työntekijän terveydentilaan vaan työkykyyn, ja työterveyshuoltoa sitoo salassapitovelvollisuus terveydellisissä asioissa. Aloite neuvottelujen pitämiseen voi tulla työntekijän, esihenkilön tai työterveyshuollon suunnalta.

Työuupumuksen hoidossa ei päästä puusta pitkään, mikäli oma esihenkilö ei tunnista aitoa tarvetta työkuorman uudelleenjärjestelyyn tai työyhteisö odottaa sairauslomalta palaavan työskentelevän heti täydessä työterässä. Toipuminen on pitkä prosessi, joka voi edellyttää myös työaikoihin liittyviä järjestelyitä.

Työpaikkakohtaiseen varhaisen tuen malliin tulisi kirjata hälytysmerkit, joiden perusteella voidaan puuttua alentuneeseen työkykyyn. Työterveyslaitos on julkaissut selkeän ”Työn muokkauksen keinot” -oppaan, jossa avataan ratkaisuja mielenterveyshäiriöiden vuoksi alentuneen työkyvyn huomioimiseen. 

Me Tradenomeissa kannamme huolta työuupumuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä. Lue ehdotuksiamme työhyvinvoinnin edistämiseksi täältä.