Blogi: Osaaminen on parasta muutosturvaa
21.4.2020 | Työelämä
Koronaviruksen vaikutukset työelämään konkretisoituvat vähitellen. Tilanne on muuttanut työn tekemisen tapoja ja valitettavasti joiltakin työmarkkinastatuksen lomautusten tai irtisanomisten myötä.
Kukaan ei vielä tiedä, miten kauan poikkeustilanne jatkuu ja miltä maailma tai työmarkkinat näyttävät sen jälkeen. Meidän on kuitenkin asennoiduttava siihen, että olemme kaikki joka tapauksessa uuden edessä. Tällöin uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen korostuu entisestään. Siihen on valmistauduttava jo tässä vaiheessa.
Kasvukauden aikana puhuttiin tietyillä aloilla jopa osaajapulasta ja työnantajat kilpailivat osaavista työntekijöistä. Nyt talouden ennustetaan sukeltavan rajusti ja työttömyyden kasvavan. Paras lääke oman työmarkkina-arvon ylläpitämiseen heikentyvässä työmarkkinassa on oman osaamisen monipuolinen kehittäminen.
Mitä se sitten konkreettisesti tarkoittaa ja mitä työpaikoilla voidaan oppia "uudesta normaalista"?
Poikkeustilakin päättyy joskus ja työpaikoillakin palataan ns. normaaliin arkeen. Sillä hetkellä viimeistään kannattaa käydä tilanne läpi myös osaamisen näkökulmasta. Yhtäkkinen ja pitkäkestoinen etätyöskentely laajassa mittakaavassa on paljastanut osaamisessa katvealueita, esimerkiksi it-taitoihin liittyen. Jo ennen koronapandemiaakin osaamisen kehittäminen on ollut yksi jäsentemme keskeinen kehityskohde työelämässä:
Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2019
Useilla työpaikoilla kehityskeskusteluissa käsitellään osaamista tai käydään kokonaan erilliset osaamiskeskustelut. Poikkeustilasta johtuen osaamiskeskusteluja pitäisi käydä jo yksin etätyöskentelyn takia: minkälaista osaamista tehokkaampi ja tuottavampi etätyöskentely tarvitsee? Samalla kannattaa toteuttaa laajempi osaamiskartoitus, jos sellaista ei työpaikalla hiljattain ole tehty.
Mitä osaamiskartoitus sisältää?
Osaamiskeskusteluissa on hyvä käydä läpi ainakin:
- Työntekijän osaamisalueet tällä hetkellä
- Tehtävän vaatima osaaminen
- Tehtävän ulkopuolinen osaaminen ja sen hyödyntäminen
- Tehtävän kehittämisen vaatima osaaminen
- Mitä osaamisalueita työntekijä haluaisi kehittää
- Mitä osaamista tehtävä tulevaisuudessa edellyttää
- Miten nykyinen osaaminen auttaa pääsemään strategian tavoitteisiin
- Minkälaisia tarpeita yrityksellä on osaamisen suhteen tulevaisuudessa
Osaamisen kehittäminen ja sen kartoittaminen on sekä työntekijän että -antajan vastuulla. Ja se on myös molempien etu. Jotta työnantaja tietää, mitä osaamista tarvitaan, on se tuotava esiin. Työntekijä puolestaan ei voi arvioida omia tarpeitaan riittävästi, ellei työnantajalla ole selkeää tilannekuvaa tulevaisuuden suunnasta ja tarvittavasta osaamisesta. Ennakoimalla osaamistarpeita voidaan parhaiten vastata tulevaisuuden muutostilanteisiin työpaikoilla. Ehdota siis esimiehellesi osaamiskeskustelua mahdollisimman pian!
Työelämän murros jatkuu edelleen ja poikkeustilanne näytti pikakelauksella sen, millaista työskentely asiantuntijatyössä voi tulevaisuudessa olla. Tästä tilanteesta on otettava opiksi ja hyödynnettävä kokemuksia, jotta osaaminen saadaan ajan tasalle kaikkien hyödyksi tulevaisuutta ajatellen.
Työmarkkinoiden mullistukset vauhdittamaan jatkuvan oppimisen uudistusta
Koronakevään kokemusten jälkeen jatkuvan oppimisen uudistus on saatava vauhdilla eteenpäin. Se ei voi jäädä torsoksi parlamentaarisen työryhmän pöydälle pölyyntymään, kun työmarkkinoilla ennakoimattomasti lomautetaan ja irtisanotaan satojatuhansia ihmisiä. Saatamme jopa joutua toteamaan, että uudistus on pahasti myöhässä. Nyt ei kuitenkaan ole enää aikaa kiistellä kustannusten jakamisesta vaan on tartuttava tosissaan toimeen.
Olemme esittäneet yhdeksi osaamisen kehittämisen työkaluksi työsuhde-etuna tarjottavaa verovapaata kouluttautumisseteliä. Sen avulla työntekijä voisi ylläpitää ja kehittää osaamistaan läpi työuran. Se on parasta muutosturvaa, mitä yksilöllä voi olla - juuri tällaisissa odottamattomissa tilanteissa.
Me teemme parhaamme sen eteen, että jatkossa työpaikoilla pidetään paremmin huolta työntekijöiden osaamisen ylläpidosta. Ja siitä, että yhteiskunta ymmärtää tukea sitä.
Sillä välin kannattaa itsekin huolehtia oman osaamisensa kehittämistä, johon löytyy monipuolista tarjontaa niin ammattikorkeakouluista kuin muiltakin koulutuksen tarjoajilta. Moni tarjoaa nyt poikkeustilanteessa koulutuksia maksutta. Ja muistathan, että urapalvelujemme kautta saat henkilökohtaista neuvontaa niin urasuunnitteluun kuin lisäkouluttautumiseen!
Tutustu myös jatkuvasti päivittyvään infoomme koronaviruksen vaikutuksista työsuhteisiin.
Teksti ja lisätiedot:
Henna Hirvonen
Erityisasiantuntija, koulutus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla
Ammattimentorin vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen omassa työssäsi!
Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?
Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yleensä 14 päivää tai 6 viikkoa. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.
Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros
Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.
Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen
Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.