Elizabeth Harjunpää perusti ukrainalaisille tukikeskuksen Helsinkiin

30.6.2022 | Uratarinat

Yksi meistä: Elizabeth Harjunpää

Ukrainalaistaustainen Elizabeth Harjunpää on asunut 10 vuotta Suomessa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, hänen oli pakko toimia.  Hän perusti apukeskuksen ukrainalaisille Helsingin Vallilaan.

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän videon.

Elizabeth oli palaamassa Suomeen lomamatkalta Espanjasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. ”Minulla oli vahva tunne, että jotakin pitää tehdä. Halusin olla mukana rakentamassa alustaa, johon kaikki halukkaat voivat tulla mukaan. Alkuperäisestä ideasta kesti kaksi viikkoa siihen, kun avasimme 16. maaliskuuta ovet Vallilassa”, Elizabeth kertoo apukeskuksen synnystä.

Miten vapaaehtoisvoimin pyörivän apukeskuksen toiminta on sujunut?

Suomessa on nyt yli 20 000 sotaa paennutta, rekisteröitynyttä ukrainalaista. Ukraina-apukeskuksessa on käynyt heistä noin 4 000. Monenlaista apua tarvitaan – alkaen ruoka- ja hygieniatuotteista –, koska niin moni on paennut vain passi mukanaan. Suomeen tulleista ukrainalaisista lähes kaikki ovat naisia tai lapsia, koska miehet eivät voi lähteä maasta. Äidit kyselevät, miten lapset laitetaan kouluun ja mistä löytyy itselle töitä. Integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnostaa paljon.

Sinulla on perhettä Kiovassa. Miten pystyt pitämään itsesi kasassa?

Sitä ei varmasti voi koskaan ymmärtää, millaista on joutua lähtemään omasta kodista ja omasta maasta – ennen kuin niin käy omalla kohdalla. Minulla on kaikki hyvin täällä Suomessa, mutta huoli omasta maasta on niin iso, että välillä se tuntuu lamauttavalta.     

Mikä toi sinut aikanaan Suomeen ja mikä on viestisi suomalaisille?

Rakkaus toi minut Suomeen. Olin aikaisemmin opiskellut kandidaatin tutkinnon Ukrainassa, Suomessa luin itseni maisteriksi Tampereen yliopistossa. Varsinainen päätyöni on toimia seniorianalyytikkona Nepassa, jossa olen ollut reilut kolme vuotta. Suomi on tehnyt hyvää työtä ukrainalaisten tukemisessa. Ei silti pidä unohtaa, että sota jatkuu edelleen, joten lahjoituksia tarvitaan yhä. Yritykset voivat auttaa ottamalla ukrainalaisia töihin.


Haastattelu on julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2022.

Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Juho Kuva

Lisää aiheesta: Uratarinat

Ex-ammattilaisjalkapalloilija Mehmet Hetemaj rakentaa uutta uraa tradenomiopintojen kautta

Jalkapallokentiltä tuttu Mehmet Hetemaj rakentaa nyt uutta uraa tradenomiopiskelijana. Aikuisopiskelijan arkeen kuuluu myös futisisän ja tv-studiokommentaattorin tehtävät. Mitä oppeja Hetemaj hyödyntää arjessaan jalkapallon ammattilaisuraltaan?

Lue lisää

Tradenomi Amin Hassanin tie popparinmyyjästä HR-tehtäviin

Suuttumus epäoikeudenmukaisia rekrytointiprosesseja kohtaan ajoi Amin Hassanin uralle rekrytoinnin pariin ja lopulta HR-asiantuntijaksi.

Lue lisää

Tradenomi Rosamari Rissanen on politiikan monitaituri

Rosamari Rissanen päätyi tradenomiopintojen ansiosta Euroopan parlamenttiin ja lopulta apulaispormestarin erityisavustajaksi. Rissasen mukaan uran kannalta ratkaisevaksi hetkeksi on muodostunut nimenomaan Euroopan parlamentissa suoritettu harjoittelu.

Lue lisää

Vuoden tradenomi Auri Vainio "on rohkeutta sanoa, jos ei ymmärrä"

Vuoden Tradenomi, IPR University Centerin toiminnanjohtaja Auri Vainio on oppinut pitämään langat käsissään. Lue Aurin uratarina!

Lue lisää

Tanssii tradenomiopintojen kanssa

Valtteri Palin tuli suomalaisille televisiokatsojille tutuksi, kun hän toimi syksyllä 2023 Tanssii tähtien kanssa -opettajana. Kameroiden ulkopuolella Palin on tavallinen tradenomiopiskelija, joka viettää mielellään vapaa-aikansa opiskelutehtävien parissa.

Lue lisää