Petteri Orpon hallituksen suunnittelemat lakko-oikeuden ja työttömyysturvan heikennykset sekä linjaukset paikallisesta sopimisesta heikentävät suomalaisen työelämän laatua, arvioivat Tradenomit ja Akava.

Lakko-oikeuden väärinkäyttö nähdään hallitusohjelmassa merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Hallitus aikoo rajoittaa tukilakkoja, poliittisia lakkoja ja korottaa sakkoja laittomista työtaisteluista.

– Miksi lakko-oikeuteen pitää edes lähteä koskemaan, ihmettelee Tradenomien erityisasiantuntija Joonas Kopra.

Vastoin monen mielikuvaa Suomi ei ole mitenkään lakkoherkkä maa.

– Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa lakkoillaan selvästi enemmän. Poliittiset mielenilmaukset ovat meillä hyvin harvinaisia. Viimeksi sellainen taisi olla vuonna 2018, Kopra muistuttaa.

Paikallinen sopiminen – laajennus menee liian pitkälle

Hallitusohjelma haluaa sallia paikallisen sopimisen myös työnantajaliittoihin kuulumattomissa, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä.

Tradenomitkin kannattaa paikallisen sopimisen kehittämistä, mutta erilaisin keinoin.

– Hallitus avaa täysin paikallisen sopimisen yleissitovassa kentässä. Ymmärtäisimme, jos vietäisiin paikallinen sopiminen alle kymmenen työntekijän yrityksiin ja säilytettäisiin edustusjärjestelmä sopimisessa. Mutta yli kymmenen hengen yrityksillä ei pitäisi olla syitä olla järjestäytymättä ja hankkimatta sopimusoikeutta, Kopra sanoo.

Tasapuolisuus ei hallituksen suunnitelmissa toteudu, ja ehdotuksen motiivit epäilyttävät.

– Tulee mieleen, halutaanko oikeasti vain luoda epätasapainoinen neuvotteluasetelma ja pyrkiä romuttamaan koko järjestelmä sen sijaan, että aidosti kehitettäisiin paikallista sopimista.

Työssäoloehdon muutos iskee nuoriin ja opiskelijoihin

Ansiosidonnaista päivärahaa leikataan hallitusohjelman mukaan siten, että kahdeksan viikon jälkeen sen taso putoaa 80 prosenttiin ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttiin. Työssäoloehtokin muuttuu: ansiosidonnaisen edellytykseksi tulee yhteensä vuoden mittainen työhistoria aiemman puolen vuoden sijasta. 

– Ymmärrämme Tradenomeissa, että uudistuksia työttömyysturvaan on tehtävä. Mutta ihmisille pitäisi antaa reilu mahdollisuus työllistyä uudestaan. Jäsenemme työskentelevät aloilla, joilla rekrytointiprosessit ovat pitkiä ja hakijoille voi olla useita haastattelukierroksia. Harva rekrytointi on valmis kahdeksan viikon jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Julia Lauren.

Työssäoloehdon muutos vaikeuttaa ansiosidonnaisen piiriin pääsemistä etenkin Tradenomien nuorilla jäsenillä ja opiskelijoilla, jotka ovat tulossa työelämään.

– Tämä osuu ikävästi heihin. Ennen heille riittivät työssäoloehdon kertymiseen parin kolmen kesän kesätyöt.

Tradenomien malli on, että työssäoloehto tulisi sitoa työuran kestoon. Työttömyysturvan kesto riippuisi työuran pituudesta, mutta sen piiriin pääsisi myös niukalla työkokemuksella.

Myös Akava kritisoi hallitusohjelman esityksiä: ”Hallitus luo pelolla johtamisen kulttuuria”

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan mielestä hyvää hallitusohjelmassa on tutkimus-, kehitys- ja investointirahoituksen nosto.

– Tämä on Akavalle merkityksellinen asia, jota voi sanoa hallitusohjelman valopilkuksi, kiittelee puheenjohtaja Maria Löfgren.

Työelämäkirjaukset sen sijaan eivät kerää Akavalta kiitosta.

– Työntekijän suojan heikennys ei ole oikea suunta. Hallituksen ehdotukset ovat omiaan luomaan pelolla johtamisen kulttuuria, Löfgren sanoo.

Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden heikentämisen nähdään vaikeuttavan nuorten asemaa.

– Päinvastoin nuorille pitäisi luoda tulevaisuudenuskoa. Maan tulevaisuus on heidän varassaan.

Työyhteisön vuoropuhelua säätelevä yhteistoimintalaki rajataan koskemaan työpaikkoja, joissa on vähintään 50 työntekijää. Tähän mennessä raja on ollut 20 työntekijää.

– Tuntuu käsittämättömältä, että halutaan työpaikoille sopimista, mutta viedään työkalut pois.

Hallitusohjelmasta löytyy Löfgrenin mukaan myös monia ”yksittäisiä älyttömyyksiä”, kuten ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus. Ja vaikka Akava jakaa hallituksen huolen julkisen talouden kestävyydestä, aikuiskoulutustuen lakkautusta pidetään vääränä säästökeinona.

– Aikuiskoulutustuki on ollut tärkeä oppimiskanava. Sen poisto vaikeuttaa hallituksen itse asettamia osaamistavoitteita ja koulutusasteen nostoa.

Arene: Hallitus asettaa paljon tavoitteita, mutta vähän apuja

– Hallitusohjelma lataa korkeakouluille paljon tavoitteita mutta antaa vähän apuja niiden saavuttamiseen, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 30 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Erityisen kohtuuton on sotealan harjoittelumaksuihin liittyvä 12 miljoonan leikkaus.

– Leikkausten sijaan tarvitaan lisäpanostuksia, jos aidosti halutaan koulutustason nostoa tai edes nykyisistä koulutusmäärien säilyttämistä. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvu on hyvä asia, kunhan sitä käytetään myös korkeakoulujen TKI-kyvykkyyksien vahvistamiseen.

 

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 3/2023. Teksti: Mikko Nikula

Sinua voisi kiinnostaa myös

Yhdenvertainen ja syrjimätön työelämä on jokaisen oikeus ja tehtävä!

Mitä työsuhteen alkaessa voi sopia lomista?

Miten valmistautua kehityskeskusteluun? Lue asiantuntijan vinkit!