Hallitusohjelman työelämähankkeet etenevät

Maan hallitusohjelman mukaiset työelämämuutokset etenevät. Työelämämuutoksissa on kyse palkansaajien näkökulmasta pääasiassa työlainsäädännön ja työttömyysturvan tuoman suojan heikentämisestä.

Alkuvuodesta useat palkansaajajärjestöt osoittivat mieltään monin eri tavoin työelämämuutosten takia. Vaikka näkyvät mielenilmaukset ovat jääneet taka-alalle syksyllä, silti palkansaajajärjestöt - myös me Tradenomit - haluaa edelleen vaikuttaa muutosten sisältöön ja toimeenpanoon. Osa näistä kysymyksistä on esillä myös nyt syksyllä käynnistyvässä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.

Hallitusohjelman mukaisia työelämämuutoksia valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa on mukana siis myös palkansaajat. Valitettavasti työryhmien vaikutusvalta on nykyisellä hallituskaudella ollut hyvin lähellä nollaa, kun muutokset ovat olleet hallitusohjelmassa päätettynä jo ennen työryhmän työskentelyä. Tradenomien ääni kuuluu näissä työryhmissä keskusjärjestömme Akavan kautta, sekä suoralla Tradenomien vaikuttamistyöllä päättäjiin ja muihin sidosryhmiin.

Miten työelämämuutokset etenevät?

Paikallinen sopiminen

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on muuttamassa paikallista sopimista mahdolliseksi myös työehtosopimusta yleissitovasti noudattaviin yrityksiin, eli järjestäytymättömiin yrityksiin. Tällä hetkellä työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen on ollut mahdollista vain järjestäytyneissä yrityksissä. Muutos piti vielä kesällä sisällään mahdollisuuden sopia suoraan henkilöstön kanssa, mikäli henkilöstön edustajaa ei olisi ollut valittuna. Tämä ei olisi ollut millään tapaa tasavertainen neuvotteluasetelma. Esitys kuitenkin muuttui tältä osin, ja nykyinen esitys edellyttäisi ensisijaisesti työehtosopimuksen mukaisen henkilöstöedustajan ja henkilöstön kanssa suoraan ei olisi mahdollista sopia. Vaikka askel parempaan suuntaan saatiin, ei paikallisen sopimisen laajentaminen esityksen mukaisesti ole kannatettavaa. Se joka tapauksessa uhkaa  nykyistä työmarkkinamallia viemällä työnantajalta intressiä järjestäytyä ja uhkaa tätä kautta yleissitovuutta.

Paikallista sopimista koskevat muutokset on kaavailtu tulemaan voimaan 1.1.2025. 

Määräaikaiset työsuhteet

Yksi maamme hallituksen suunnittelemista muutoksista koskee työlainsäädännön muuttamista siten, että määräaikainen työsopimus olisi jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi ilman perustetta.

Toteutuessaan lakimuutos lisäisi määräaikaisten työsuhteiden määrää jäsenistössämme nykyisestä noin 6 %:sta merkittävästi. Muutos tulee vaikuttamaan ja näkymään muun muassa työllistymisen heikentymisenä, raskausperusteisen syrjinnän lisääntymisenä, palkkakehitys voi viivästyä tai jopa pysähtyä sekä työhyvinvoinnin- ja motivaation kärsimisenä.

Kyseistä uudistusta ei tarvita. Meillä on jo nyt välineet käyttää määräaikaisia työsuhteita sekä lisäksi suhdanteiden muuttuessa on mahdollista lomauttaa tai irtisanoa tuotannollis-taloudellisin perustein. Ongelma on, ettei näitä välineitä osata käyttää asianmukaisesti. Jäsenistämme 73% prosenttia vastustaa määräaikaisuuden perusteiden poistamista.

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan asia on tulossa eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa 2025.

Henkilöperusteinen irtisanominen

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on muuttamassa henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä ollaan muuttamassa niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, nykyisen asiallisen ja painavan sijasta. Tradenomit ei vastusta sitä, että työelämässä on mahdollista irtisanoa työntekijöitä, myös henkilökohtaisilla perusteilla. Tämän vuoksi meillä on olemassa lainsäädäntö, joka tällaisen jo mahdollistaa ja työpaikoilla selvät säännöt miten siellä toimitaan.

Irtisanomissuojan heikennyksiä on perusteltu väitteillä, että esimerkiksi työpaikalla alkoholia käyttävistä tai väkivaltaisista työntekijöistä olisi vaikea päästä eroon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Jo nykyisellä lainsäädännöllä tällaiset syyt mahdollistavat irtisanomisen, kunhan toimitaan lainmukaisesti. Mielivaltaisten irtisanomisten mahdollistaminen ei voi olla suuntana suomalaista työelämää kehittäessä.

Työryhmä aloitti työskentelyn syyskuun alussa ja sen toimeksianto päättyy 31.12.2024. Suunnitelman mukaan muutos on tulossa eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa 2025. 

Palkaton sairauslomapäivä on kohtuuton

Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus johtaisi mitä todennäköisimmin siihen, että töitä tehdään sairaana entistä enemmän. Jo nyt työnantajalla on mahdollisuus vaatia lääkärintodistusta, jos epäilee, ettei sairauslomaan ole pätevää syytä. Palkattomalle sairauslomapäivälle on mahdoton löytää hyviä perusteita.

Pian selviää, onko palkaton sairauslomapäivä työnantajapuolen tavoitelistalla myös tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Tradenomit vastustaa palkatonta ensimmäistä sairauslomapäivää niin laissa kuin työehtosopimuksissa.

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan asia on tulossa eduskunnan käsittelyyn elokuussa 2025.

Yhteistoimintalaki ja takaisinottovelvollisuus

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on muuttamassa työyhteisön vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita säätelevä yhteistoimintalaki koskemaan työpaikkoja, joissa on vähintään 50 työntekijää. Nykyisin laissa raja on vielä 20 työntekijää. Tavoitteena muutoksella on keventää hallinnollista taakkaa, jota lainsäädännöstä aiheutuu erityisesti alle 50 työntekijän yrityksille. Käytännössä muutos helpottaa alle 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä irtisanomista ja lomauttamista, sekä vähentää työntekijöiden ja työnantajan välistä yhteistyötä, joka on tärkeässä roolissa muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisessä ja työpaikan kehittämisessä. Lisäksi hallitus on nostamassa takaisinottovelvollisuuden koskemaan vain yli 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Joka puolestaan tarkoittaa, että helpomman irtisanomisen lisäksi alle 50 työntekijää työllistävien yritysten ei tarvitse huolehtia siitä, että irtisanottua työntekijää tarvitsisi ottaa takaisin tilanteen parantuessa.

Yhteistoimintalakia koskevat muutokset on kaavailtu tulemaan voimaan 1.7.2025.
Takaisinottovelvollisuutta koskevan työryhmän toimeksianto päättyy 31.12.2024 ja suunnitelman mukaan muutos on tulossa eduskunnalle huhtikuussa 2025.

Palkka-avoimuusdirektiivi

Euroopan parlamentti hyväksyi palkka-avoimuusdirektiivin vuonna 2023, joka on tuotava osaksi kansallista lainsäädäntöään kesään 2026 mennessä. Direktiivin implementoimista, eli saattamista osaksi Suomen lainsäädäntöä, käsittelevä työryhmä aloittaa työskentelyn vuoden 2025 aikana. Hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallitus ei ole halukas kehittämään palkka-avoimuutta vaadittavaa minimitasoa paremmaksi.

Tradenomien hallitusohjelmatavoitteet

Meille tärkeitä kysymyksiä tällä hallituskaudella ovat osaamisen kehittäminen, YAMK-tutkintonimikkeen muuttaminen, työttömyysturvaan ja psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvät kysymykset ja subjektiivinen oikeus osa-aikaiseen työhön tukemaan työ- ja muun elämän yhteensovittamista. Tavoitteistamme voit lukea lisää täällä. Laajemmin näkemyksiämme työelämän kehittämiseenlöydät Maailman paras työelämä ja osaaminen-ohjelmastamme.

Jos sinulla on kysyttävää tavoitteistamme tai hallitusohjelman työelämäkysymyksistä, edunvalvontamme asiantuntijat vastaavat mielellään - ota rohkeasti yhteyttä!
Omaan työ- tai virkasuhteeseesi liittyvissä juridisissa asioissa sinua auttaa työsuhdeneuvontamme.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Palkaton sairausloma ei ole kenenkään etu

Lakimuutos tepsi perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin – taustalla pitkä vaikuttamistyö

Huolestuttavatko työelämämuutokset? Liity jäseneksemme!