Esihenkilö unohtaa kehityskeskustelun. Hän ei saa tehtyä päätöstä tiimin avainhenkilön rekrytoinnista. Vastaukset viesteihin tulevat esihenkilöltä iltamyöhään tai viikonloppuisin. Mikä esihenkilöä oikein vaivaa? Kun häneltä varovasti kysyy, onko kaikki kunnossa, tulee vastaukseksi äkäinen ”Kyllä on”. 

– Esihenkilö on yhtä lailla haavoittuvainen kuin muut työyhteisön jäsenet. Hän ei ole turvassa uupumiselta. Mutta jos esihenkilö jatkuvasti näyttää tiimilleen haavoittuvaisuutensa tai on romahtamaisillaan, se kuormittaa työyhteisöä, sanoo psykoterapeutti Risto Havunen. Havunen on toiminut pitkään johdon konsulttina ja kirjoittanut useita johtamisoppaita, viimeisimpänä tietokirjan Jaksamisen opas esihenkilöille.

Työntekijöiden jaksamisen haasteet ovat viime vuosina nousseet julkiseen keskusteluun. Myös esihenkilön voimavarat voivat loppua, kun työssä ja yksityiselämässä on vahvasti kuormittavia tekijöitä. Jaksamisen ongelmat näkyvät molemmilla elämänalueilla. Uupuminen vaikuttaa työpaikalla alaisiin, asiakaskokemukseen, tuloksentekokykyyn ja jopa työnantajamielikuvaan.

– Kun tiimi vaistoaa, että esihenkilö ei ole kunnossa, se aiheuttaa epävarmuuden tunteita. Tämän seurauksena voi syntyä varjojohtajuutta ja työroolit voivat mennä sekaisin.

Joskus uupunut esihenkilö voi uuvuttaa omat alaisensa, ja jotkut työntekijät saattavat jopa lähteä organisaatiosta.

Miten tunnistaa uupumuksen merkit?

– Sankarijohtajuuteen liittyy myytti, että kaadutaan saappaat jalassa. Mutta jos esihenkilö kaatuu saappaat jalassa, hän on ollut jo pitkään huonovointinen ja toimintakyvytön. Työssä, joka perustuu kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin, saappaat jalassa kaatuminen ei ole sankarillista, sanoo Havunen.

Jaksamisen ongelmat olisi hyvä tunnistaa ajoissa. Uupumuksen merkit esihenkilöillä ovat samanlaisia kuin muillakin ihmisillä. Väsymys ei poistu lepäämällä tai nukkumalla, ja ärsyyntymiskynnys on matala. Keskittyminen sekä työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokeminen voivat heikentyä.

Esihenkilön jaksamisen ongelmat voivat ilmetä myös poukkoilevana käytöksenä asiasta toiseen. Päätösten tekeminen voi olla vaikeaa, tai hän saattaa eristäytyä muista. 

Tyypillisiä ovat myös yhteistyötaitoihin liittyvät ongelmat. Esihenkilö saattaa puuttua pikkuasioihin ja käytös voi olla töksähtelevää. Empatiakyky, eli kyky katsoa asioita toisen näkökulmasta asioita, heikkenee. Tällöin esihenkilö voi odottaa alaiseltaan liikaa tai vaatia mahdotonta.

Johtamisen kuormittavuus

Työn määrä, hallinnolliset asiat, palaverit, tulosvastuu, aikapaine ja pakkotahtisuus – lista esihenkilöitä kuormittavista tekijöistä työpaikalla on pitkä. Huoli asiakkaalle toimitettavan tuotteen tai palvelun laadusta painaa asiakaskontaktissa työskenteleviä esihenkilöitä.

Heitä kuormittavat myös omaan rooliin liittyvät ristiriitaiset odotukset. Monet esihenkilöt ovat aiemmin työskennelleet asiantuntijaroolissa. Esihenkilö voi pyrkiä ratkaisemaan ongelmia asiantuntijan näkökulmasta, tarttumalla asiasisällön yksityiskohtiin sen sijaan, että tarjoaisi työkaluja alaisilleen tehtävistä huolehtimiseen.

Ihmisten johtaminen on kuormittavaa. Työpaikan arkeen voi kuulua jatkuva henkilöstöongelmien ratkaiseminen ja työntekijöiden välisten ristiriitojen selvittäminen.

Rooliin, odotuksiin ja ihmisten johtamiseen liittyvät kuormitustekijät aiheuttavat psykologisia kuormitustekijöitä, kuten yksinäisyyttä, epävarmuutta, vajavaisuuden tunnetta, pelkoja, häpeää, haavoittuvuutta ja riittämättömyyden tunnetta.

Siksi on tärkeää täsmentää omia, tiimin ja oman esihenkilön odotuksia suhteessa tavoitteisiin. Silloin voi kysyä: Mitä minulta odotetaan esihenkilönä ja mitä minä odotan alaisiltani? Entä onko roolini ja siihen liittyvät odotukset suhteessa omaan esihenkilööni selkeitä?

Mitä tehdä jos huomaa uupumisen merkkejä?

Jos esihenkilön jaksaminen on heikentynyt tai hänellä on selviä uupumisen merkkejä, hänen kannattaa ensin ottaa yhteys työterveyshuoltoon. Keskusteluapua voi tarjota lääkäri, psykologi tai psykoterapeutti. Jos ongelmat liittyvät jaksamisen sijaan työn tekemisen käytäntöihin voi apua saada työnohjaajalta tai valmentajalta.

Organisaatioissa olisi hyvä kehittää yhteisiä käytäntöjä esihenkilöiden jaksamisen tueksi. Onko esihenkilöllä oman esihenkilön tuki? Voisiko jaksamiseen liittyviä asioita jakaa kollegojen kesken? Onko omassa organisaatiossa jaksamisesta ja kuormittumisesta puhuminen ylipäätään hyväksyttyä?

– Pitäisi tuoda esiin, että esihenkilöt voivat uupua ja meillä on toimenpiteitä, joilla ennalta ehkäistään sitä. Uupuminen voi koskettaa kaikkia nykyisellä työnteon tahdilla, sanoo psykoterapeutti Risto Havunen.

3 x Apua jaksamiseen

Ulkopuolinen apu

Jaksamisen ongelmiin kannattaa hakea ulkopuolista apua mahdollisimman pian. Tukena voi olla coach, työnohjaaja, psykologi tai psykoterapeutti.

Oman esihenkilön tuki

Fiksu esihenkilö ymmärtää, että vaikka joskus ongelmat ratkeavat ajan kanssa, ammattitaitoisen keskusteluavun ansiosta ne voivat ratketa nopeammin.

Kollegiaaliset suhteet

Vertaistuki on esihenkilön voimavara. Kun jaksamisen haasteista voi keskustella vertaisten kanssa, ongelmien mittakaava voi muuttua realistisemmaksi eivätkä ongelmat ainakaan kasva suuremmiksi.

---

Artikkeli julkaistu Tradenomi-lehdessä 1/2025, lue lehti täällä. Teksti: Sanna Leskinen.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Miten seurata omaa työhyvinvointia?

Aikaa ajattelulle - Näin lisäät arkeesi ajattelun paikkoja

Palautumisen merkitys työssä: kohti parempaa työhyvinvointia