Kehumalla kohti parempaa työelämää

– Meillä on jokin kummallinen, kollektiivinen ja sisäänrakennettu pelko siitä, että jos kehumme toisia liikaa, he ylpistyvät ja alkavat leijailla pää pilvissä. Jostain syystä kulttuuriimme kuuluu ajatus, ettei kukaan saa nousta muiden yläpuolelle, pohtii Saara Särmä. Hän on feministi, tutkija, taiteilija ja Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja, joka tunnetaan myös positiivisen palautteen antamisen puolestapuhujana. 

Saara Särmä kaipaa työelämään lisää positiivisuutta ja armollisuutta. 

Kehuja kannattaisi todistetusti viljellä, etenkin työelämässä. Positiivinen palaute lisää motivaatiota, saa jaksamaan paremmin ja vahvistaa halua suoriutua jatkossakin hyvin. ­Jos ihmisen työkyky on 10 % ja motivaatio 100 %, ihminen kykenee toimimaan paremmin kuin silloin, jos hänen työkykynsä on 100 % ja motivaatio 10 %.

Lisää konkretiaa ja onnistumisten vahvistamista

Positiivisen palautteen lisääminen ei ole pelkästään johtoportaan asia. – Maailmaa muutetaan pienillä teoilla ja muutos on kaikkien vastuulla. Kun kehut itse jotakuta, hän saattaa kehua jotakuta toista ja hyvä lähtee kiertämään, toteaa Särmä.

Konkreettisia kehuja pitäisi Särmän mukaan opetella nimenomaan työelämässä. –”Olet hyvä tyyppi” on ihan mukavasti sanottu, mutta mitä konkreettisempi kehu on, sen parempi.  

Suomalainen palautekulttuuri  lähtee usein korjaamisesta. Ajattelemme herkästi, että palaute on yhtä kuin rakentava kritiikki. – Palautekulttuuri täytyy kääntää siten, että lähdemme vahvistamaan onnistumisia korjaamisen sijaan, Särmä toteaa.

Hyvää palautetta täytyy myös opetella ottamaan vastaan. – Kehujen vähättely on samalla palautteen antajan ja hänen ammattitaitonsa vähättelemistä. Toisten mielipidettä kannattaa arvostaa, sillä ulkopuolinen näkee helpommin myös piilevän potentiaalin, muistuttaa Särmä.  – Hyvää palautetta saadessa ei tarvitse kursailla, siihen voi vastata yksinkertaisesti kiittämällä.

Oma kehu ei haise

Jostakin syystä itseään tuntuu olevan kaikkein vaikeinta kehua. – Itseään kehuessa on oltava tarkkana siitä, mitä sanoo. On hyväksyttävämpää todeta ”olen tyytyväinen siihen mitä sain aikaan” kuin vaikka ”teinpä tuon todella hienosti”, sanoo Särmä.

Ihmiselle on myös luontaista huomioida negatiiviset palautteet positiivisten sijaan. Jos 50:stä palautteesta yksi on huono, se nousee esille ja jää mieleen. Kehuja vähätellään ja ne unohtuvat helpommin. Ongelman ratkaisemiseksi Tradenomiliitto yhteistyökumppaneineen on lanseerannut uuden Kehu-palvelun, jossa saamansa positiivisen palautteen voi kirjata ylös. Palaute kertyy visuaaliseksi dataksi, jota on helppo hyödyntää työhaastattelussa tai kehityskeskustelussa.  Palvelun yhteistyökumppaneita ovat mm. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, Työvalmennus Futuuri, Riikka Pajunen/Montevista Oy, UP Partners, Insinööriliitto sekä Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry.

Idea palvelusta sai alkunsa Tradenomiliiton asiantuntijan Maija Lindemanin käyttöön ottamasta tavasta. – Aloin kirjata Exceliin muilta saamaani positiivista palautetta. Huonona päivänä vilkaisu Exceliin kertoi, että olen oikeasti monissa asioissa hyvä, Lindeman kertoo.  – Kun olin kirjannut palautetta ylös riittävän kauan, aloin tunnistaa omia vahvuuksiani ja niitä oli helpompi sanoittaa myös muille, hän jatkaa.

Maija Lindemanin kehu-Excel jalostui lopulta palveluksi. 

Uudenlaisen työelämän rakentamista

– Korjaavaa palautetta annettaessa 70 % ihmisistä lamaantuu ja lakkaa kuuntelemasta. Vain 10 % pystyy hyödyntämään korjaavaa palautetta. Kannattaa miettiä, kauanko lamaantumisesta ylitsepääsyyn kuluu aikaa ja miten se vaikuttaa esimerkiksi tehokkuuteen, toteaa Lindeman.

Positiivisesta palautteesta keskusteltaessa saattaa myös törmätä harhaluuloon, jonka mukaan ihmisellä täytyy olla huono itsetunto, mikäli hän kaipaa muilta palautetta. Tällainen ajattelu on myrkyllistä toimivan palautekulttuurin luomisessa.

– Hyvän palautteen antaminen nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta, sen lisäksi että sillä on yksilön kannalta monia positiivisia psykologisia vaikutuksia, Lindeman muistuttaa.

– Ei ole keneltäkään meiltä pois, jos muita kehutaan. Positiivinen palaute lisää ihmisten motivaatiota ja työkykyä työelämässä, joka ei välttämättä nykyisellään ole kaikille kovin armollinen, Särmä vahvistaa.

Särmä ja Lindeman ovat yhtä mieltä siitä, että palautekulttuurimme kaipaa muutosta.

Positiivisen palautteen antamista ja vastaanottamista voi alkaa harjoitella matalalla kynnyksellä esimerkiksi Kehu-palvelun avulla, jossa hyvää palautetta voi lähettää pelkän sähköpostiosoitteen perusteella. ­ ­­­– Kun alkaa tietoisesti kiittää ja kehua, se tulee lopulta luonnostaan, Särmä sanoo.

Jos joku ei ymmärrä kehua hyvin tehdystä työstä, palautetta voi myös reilusti pyytää. – Myös tässä työntekokulttuurimme kaipaa muutosta. Pitäisi olla ok kysyä palautetta tekemästään työstä, toteaa Särmä.

Teksti: Maarit Laakso
Kuvat: Sami Heiskanen

---