Kenen vastuulla on korjata sukupuolten välinen tasa-arvo?
7.3.2022 | Työelämä
Varsin usein työelämän tasa-arvokysymyksiltä on helppo ummistaa silmänsä, jos sitä ei itse ole kokenut. Ääritilanteissa jopa toisten kokemusta vähätellään tai sen olemassaolo jopa kielletään. Jos ongelmia ei ole itse kohdannut, niiden käsittely kuitataan toteamuksilla “eihän nämä minua koske” tai “enhän minä näille mitään voi tehdä". Kenellä on valta sanoa toiselle, että hänen kokemuksensa on väärä?
Koululaisia opetetaan puuttumaan kiusaamiseen, mutta edelleen työelämässä välttelemme epäkohtiin tarttumista. Miksi aikuisinakin pelkäämme puuttua, jos työkaveria kohdellaan väärin? Helposti ajattelemme, että tasa-arvo-ongelmien ratkaisu on esimerkiksi päättäjien, lainsäätäjien, ammattiliittojen tai työnantajien vastuulla. Aina muiden vastuulla. Mutta mikä on yksilön tai meidän kaikkien vastuu? Olisiko siis peiliin katsomisen paikka meillä kaikilla.
Tasa-arvon edistäminen sisältää eri näkökulmia, joiden edistäminen edellyttää toimia niin yhteiskunnalta, työelämältä kuin yksilöiltäkin. Elokuussa voimaan tuleva perhevapaauudistus onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka lainsäädännöllä voidaan ottaa isoja askeleita eteenpäin sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Myös laaja keskustelu palkka-avoimuudesta julkisuudessa on herätellyt työelämää toimimaan perusteettomien palkkaerojen tasaamisessa, vaikka se perustuukin toistaiseksi vapaaehtoisuuteen. Perustuvatpa muutokset lainsäädäntöön tai vapaaehtoisuuteen, niillä ei ole tehoa ellei uudistuksia oteta käyttöön työn arjessa.
Sukupuolten välinen palkkaero on ollut kestopuheenaihe jo vuosia, mutta siitä huolimatta ongelmaan ei edelleenkään ole löytynyt ratkaisua. Tuoreimmassa jäsentutkimuksessamme selvitimme jäsentemme näkemyksiä oman työpaikkansa palkkatasa-arvosta. Miestradenomit kokevat työpaikkansa palkka-asiat tasa-arvoisemmaksi kuin naiset. Ero tasa-arvokokemuksissa herättää kuitenkin kysymyksiä - miksi miehet kokevat tasa-arvon vahvemmaksi, vaikka yleisesti on tiedossa, että sukupuolten väliset palkkaerot on totta?
Voisiko kyseessä olla sama ilmiö, johon viittasimme tekstin alussa; palkkaeroja tiedostetaan olevan, mutta niitä ei koeta olevan omalla työpaikalla? Niin kauan, kun työpaikkatasolla palkkapolitiikka ei ole avointa tai sen periaatteet kaikkien tiedossa, on mahdotonta käydä keskustelua palkkatasa-arvosta. Pimentoon voi jäädä se, että tämä koskee sittenkin myös meitä. Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia, koska Suomessa palkka on jostain syystä edelleen varsin arkaluonteinen ja yksityinen asia.
Tutustumalla toisen kokemuksiin ja näkökulmiin ongelmia on helpompi ymmärtää, vaikka henkilökohtaista kokemusta asiasta itsellä ei olisikaan. Kannustamme kaikkia toimimaan työpaikoilla aktiivisesti epäkohtien korjaamiseksi, eikä jäädä odottamaan pelkästään päättäjien tai työnantajien ratkaisuja. Tehdään yhdessä kaikki oma osamme työntekijöinä, esihenkilöinä ja kollegoina sukupuolesta riippumatta. Ei suljeta silmiämme, sillä tasa-arvon toteutuminen on meidän kaikkien vastuulla!
Tutustu jäsentutkimukseemme täällä
Tutustu työelämän tasa-arvoa koskeviin tavoitteisiimme täällä
Hyödynnä palkkaneuvontaamme, lisätietoja täällä
Anna Sirviö
Kehityspäällikkö, tutkimustoiminta ja tiedontuotanto
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros
Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.
Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen
Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.
Työelämä tarvitsee radikaalisti myönteisen asennemuutoksen vanhempainvapaisiin
Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa työelämän tärkeään teemaan: vanhempainvapaaseen. Tukemalla vanhempainvapaita ei tueta vain työntekijöitä, vaan myös lapsia – tulevaisuuden yhteiskunnan jäseniä.