Kiireen kulttuuri vie työstä tehon - terveisiä teknologia-alan tulevaisuusvuoropuhelusta

28.11.2024 | Työelämä

Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry aloittivat tulevaisuusvuoropuheluprosessin yhdessä Ammattiliitto PROn ja Teollisuusliiton kanssa 7.10.2024. Vuoropuhelun teemana on ”Hyvinvoinnista tuottavuutta” ja tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja parantaa hyvinvointia – ja sen myötä tuottavuutta – työpaikoilla.

Yksi avaustilaisuudessa esiin nousseista teemoista oli työn määrä ja siihen liittyvä kiire. Keskustelussa nousi esiin myös kiirepuheen merkitys sekä tietynlainen kiireen ihannointi.

Tilaisuudessa puhuneen Tunna Milonoffin mukaan henkilöstöä ei kuormita niinkään työn määrä, vaan ”epämäärä”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen kykenee tekemään yllättävän paljon töitä silloin, kun vastuu, vapaus ja työn sisältö ovat tasapainossa. Ihmisen on myös koettava työ tärkeäksi ja tavoitteet selkeiksi. Toisaalta taas pienikin määrä huonosti johdettua, henkilölle epäsopivaa työtä voi aiheuttaa merkittävää kuormitusta ja jopa työkyvyttömyyttä.

Ruokkiiko organisaatiokulttuuri kiirettä?

Organisaation kulttuurilla on merkittävä rooli siinä, millainen työtahti, kiire ja stressi nähdään työhön kuuluviksi. Jos täysi kalenteri, viiden tunnin yöunet ja harmaat silmänaluset ovat asioita, jotka osoittavat sitoutumista ja varmistavat urakehityksen, ollaan tiellä kohti loppuun palamista sekä työtehon, työkyvyn ja tuottavuuden romahtamista.

Jos esihenkilö tekee töitä iltoja ja viikonloppuja myöten, hän on huono esimerkki alaisilleen ja tiimin jäsenten on hankalaa vetää rajaa omalle tekemiselleen. Asiaa ei auta, vaikka esihenkilö viestisi, ettei muiden tarvitse tehdä yhtä paljon töitä tai ettei ilta-aikaan lähetettyihin viesteihin tarvitse vastata. Kiireen korostuminen johtaa lopulta siihen, että työ läikkyy vapaa-ajalle ja palautumisen haasteet nostavat päätään. Harva haluaa olla se, joka tekee vähemmän kuin muut. 

Vai mahdollistaako organisaatiokulttuuri ongelmien tunnistamisen ja niistä keskustelemisen?

Työn tavoitteita määritettäessä onkin tärkeää tunnistaa ja kommunikoida työyhteisölle riittävä tekemisen taso. Aina ei tarvita sataprosenttista suoritusta, vaan joskus vähempikin riittää.

Yrityksissä on tunnistettava ajoissa tilanteet, joissa työntekijän vauhti kasvaa ja erilaisia uupumisen merkkejä alkaa olla ilmassa. Apuna tilanteen hahmottamisessa voi olla esimerkiksi varhaisen välittämisen malli. Kun ongelmiin puututaan ajoissa ja työn järjestelyjä, määrää ja tehtävien vaatimaa osaamista mietitään yhdessä, voidaan välttää tilanteen eskaloituminen työkyvyttömyydeksi. 

Kiire ja riittämättömyyden tunne on subjektiivinen kokemus. Jokaisen työyhteisön jäsenen on tärkeää tuntea paitsi itsensä myös tunnistaa oma roolinsa työyhteisön hengen ja kulttuurin rakentajana. Jos kiireestä puhutaan jatkuvasti ja pidetään yllä ajatusta siitä, että töitä on liikaa ja asiat ovat monin tavoin huonosti, ihminen alkaa uskoa sen olevan totta. Kiireen tuntu tarttuu toisiinkin, vaikka se ei olisikaan koko totuus.  

Yrityksissä on löydettävä tasapaino, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti ja niihin puututaan ajoissa. Hyvinvoivassa työyhteisössä voi turvallisesti myöntää, jos työtä on liikaa tai se ei ole itselle sopivaa. Tähän kuuluu myös se, että luovutaan kiireen ihannoinnista ja kiirepuheesta ja keskitytään kerrallaan vain tiettyyn määrään asioita. Kun kokonaisuus on kunnossa ja sitä kehitetään yhdessä, luodaan hyvinvoiva, turvallinen ja tuottava yritys.

Teknologiateollisuudessa jatketaan yhteistä vuoropuhelua

Tulevaisuusvuoropuheluprosessi jatkuu työpajalla 4.12. Työpajan tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä vuoropuhelussa esiin nousseisiin teemoihin. Yhteistyö tulevaisuusvuoropuhelun pohjalta jatkuu, ja tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa hyvinvointiosaamisen ja -johtamisen kehittämiseen teknologiateollisuuden yrityksissä.

Blogin ovat kirjoittaneet Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Sauli Holappa ja Tradenomien erityisasiantuntija Jenni Lakso, joka toimii myös asiantuntijana ja neuvottelijana teknologiateollisuudessa neuvottelujärjestössämme YTN:ssä

Sinua voisi kiinnostaa myös

Mielekäs työelämä – työpaikoilla tarvitaan tekoja mielenterveyden tukemiseksi

Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla

Ykköstavoite työehtosopimusneuvotteluissa: Lisää liksaa!

Jenni Lakso

Erityisasiantuntija, teknologiateollisuus, kaupan ala ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta

050 321 8982

jenni.lakso@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Työnhaku ja urasuunnittelu tekoälyn avulla – esittelyssä tekoälyavusteiset uravalmentajat

Tarvitsetko uuden cv:n tai haluatko sparrausapua urasi suunnitteluun? Tekoälyavusteinen uravalmennus on uusi maksuton palvelumme. Se tukee työnhakua ja urasuunnittelua silloin, kun sinulle parhaiten sopii.

Lue lisää

Työllisyyspalveluiden uudistus on kunnille mahdollisuus

Uudet työllisyysalueet ovat merkittävä mahdollisuus parantaa ja kehittää työllistymispalveluja. Kunnanvaltuutetut pääsevät nyt ensi kertaa vaikuttamaan työvoimapalveluihin.

Lue lisää

Tradenomit haluaa lopettaa tutkintosyrjinnän kuntien rekrytoinneissa

Asiantuntijatehtävät auki kaikille soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille ja kunnille siirtyneiden työvoimapalveluiden toimivuuden varmistaminen – siinä Tradenomien kärkitavoitteita tulevissa kuntavaaleissa.

Lue lisää

Voittava visio yhdistää ihmisajattelun ja teknologiakehityksen

Millainen on hyvä visio? Kati Huovinmaa auttaa nyt Työelämäkorjaamossa muotoilemaan innostavan ja motivoivan vision.

Lue lisää

Näin tradenomit pärjäävät työmarkkinoilla

Tuore Akava Works -työttömyys- ja lomautuskatsaus kertoo, että työttömien korkeakoulutettujen määrä ja korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet yhä nopeammin. Miten tradenomit pärjäävät työmarkkinoilla?

Lue lisää