Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa
2.2.2023 | Ura
Oletko kiinnostunut oppimaan uutta, mutta työelämä ei tunnu mahdollistavan sitä? Haluaisitko kehittyä työssäsi, ja saada siihen tukea myös työnantajalta? Motivoiko sinua uuden oppiminen ja itsesi kehittäminen? Meillä on ratkaisu tähän.
Lounasetu on monelle meistä tuttu, samoin virike-etu. Verottajan tukemat ja työnantajan tarjoamat edut ovat kovassa käytössä ja suosittuja. Lounas on välttämätön osa tasapainoista työpäivää ja virike-etu mahdollistaa paremman palautumisen niin kulttuurin kuin liikkumisen parissa. Mutta entä itsensä kehittäminen?
Yksi eduskuntavaalitavoitteistamme on kouluttautumisseteli. Eli työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttaminen verovapaaksi henkilöstöeduksi, kuten lounas,- kulttuuri- ja liikuntasetelit. Koulutusseteli hyödyttäisi niin työntekijää kuin työnantajaa. Ehdotamme verovapaan kouluttautumisen ylärajaksi 1500 euroa, jolloin kouluttautumiseen olisi todellinen mahdollisuus. Ainoa, ja se oleellinen muutos nykyiseen olisi, että koulutuksen ei olisi tarpeen tapahtua työnantajan aloitteesta. Tämä madaltaisi kynnystä kouluttautua, ja laajentaisi koulutustarjontaa merkittävästi. Työntekijä saisi itse päättää, millainen koulutus olisi parhaiten hänen osaamistaan kehittävää.
Mihin verovapaata kouluttautumisetua tarvitaan?
Perusteluita verovapaalle kouluttautumissetelille on paljon, ja ajankohtainen keskustelu Suomen osaamistasosta verrattuna muihin OECD-maihin on tuonut mukaan keskusteluun myös uusia näkökulmia. Olemme jääneet muiden maiden jalkoihin, ja korkeastikoulutettujen osuus suomalaisista on jämähtänyt 40 %:n tasolle. Nyt Suomen tavoitteena on, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Tavoite on haastava, ja sen eteen on tehtävä paljon töitä. Osa aloituspaikoista kuitenkin täyttyy toista tutkintoa tekevillä, kun muita keinoja kehittää omaa osaamista ei ole. Tämä syö aloituspaikkoja ensimmäisestä korkeakoulututkinnostaan haaveilevilta. Osaamisen kehittämiselle on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin tutkintokoulutus, ja sitä tukemaan tarvitaan kouluttautumisseteliä.
Pieniä osaamiskokonaisuuksia tutkinto-opiskelun rinnalle
Jatkuva oppiminen on eduskuntavaalien kuuma peruna. Ainakin koulutuspolitiikan näkökulmasta, joka toki harvemmin nousee keskusteluiden keskiöön – jollei kyse sitten ole koulutusleikkauksista. Uusia elementtejä jatkuvaan oppimiseen on tulossa EU-tasoa myöden. Pienet osaamiskokonaisuudet, joilla vastataan työelämän kiireellisiin osaamistarpeisiin, ovat perinteisiä tutkintoja joustavampi keino osaamisen kehittämiseen, päivittämiseen ja todistamiseen. Osaamiskokonaisuudet hakevat vielä lopullista muotoaan, mutta tulevat olemaan tulevaisuudessa osa koulutustarjontaa. Aina ei ole välttämätöntä suorittaa uutta tutkintoa, ja pienet osaamiskokonaisuudet ovatkin sopiva ratkaisu yksittäisten koulutuksien ja tutkintokokonaisuuksien väliin.
Kuka koulutuksesta maksaa?
Kouluttaminen ei ole halpaa, mutta maksuton suomalainen koulutus tuntuu olevan meille kuin itsestäänselvyys. Koulutuksen kustannuksista vastaa joko yhteiskunta, työnantaja tai henkilö itse. Tutkintokoulutuksessa kustannukset kattaa yhteiskunta, mutta työelämän ohessa kouluttautumisen kustannuksien kuittaaminen vaihtelee. Koulutuksesta toki hyötyvät kaikki kolme, mutta mikäli tavoitteena on kehittää osaamista työnantajan tarpeisiin ja työntekijää motivoivasti, tulee työnantajan olla maksaja, tai vähintään osallisena kustannuksista. Kouluttautumisseteli olisi siis ratkaisemassa osittain rahoitukseen liittyviä haasteita.
Tradenomit arvostavat mahdollisuutta kehittää osaamistaan
Osaamisen kehittäminen nousee esiin myös Tradenomien jäsentutkimuksessa. Vuoden 2021 jäsentutkimuksessa jäsenten vastaus kysymykseen, millä tavoin työhyvinvointiasi voisi parhaiten lisätä, oli selkeä. Osaamisen kehittäminen nousi tärkeimmäksi keinoksi parantaa työhyvinvointia. Osaamisella on siis suora yhteys työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. Siksikin verovapaa kouluttautumisseteli on yksi eduskuntavaalitavoitteistamme.
Blogiteksti: Tuomas Meriniemi
Tradenomien eduskuntavaalitavoitteet esittelyssä. Avaamme blogien muodossa tavoitteitamme kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
Lisätietoja kouluttautumissetelistä >>
Lisätietoa eduskuntavaalitavoitteistamme ja -vaikuttamisestamme >>
Sinua voisi kiinnostaa myös
Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdeää loppu!
Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Ura
Mitä on jargon? Miten työelämän viestinnästä saadaan selkeää? Asiantuntija vastaa
Työelämän jargon levittäytyy yhä laajemmalle aina asiakasviestintään asti. Jargon on ongelma varsinkin silloin, jos kukaan ei enää ymmärrä, mitä organisaatiossa oikeasti tehdään.
Kun esihenkilörooli kiehtoo, mutta epäröit – asiantuntijasta esihenkilöksi
Oletko sinäkin miettinyt, voisiko nyt olla oikea hetki ottaa askel eteenpäin ja tavoitella esihenkilöroolia? Miten pääsen esihenkilöksi ilman aiempaa kokemusta? Lue ammattimentorin vinkit!
Erotu työnhaussa – näin saat headhunterin soittamaan sinulle
Headhunterin soitto voi avata aivan uudenlaisen näkymän uralle. Mutta mikä saisi headhunterin lähestymään juuri sinua?
CV uudella tavalla: erotu työnhaussa ansioluettelon avulla
Kuinka erottua muiden hakijoiden joukosta? Miten CV:stä saa mielenkiintoa herättävän? Lue ammattilaisen vinkit!
Miten kehittää omaa osaamista? Lue psykologin neuvot
Muuttuvassa työelämässä työntekijän osaamisen kehittäminen on edellytys pitkälle työuralle. Mutta miten onnistua ja torpata esteet? Psykologi Hanna Siefen kertoo, miten voi itse edistää oman osaamisen kehittämistä.