Oletko kiinnostunut oppimaan uutta, mutta työelämä ei tunnu mahdollistavan sitä? Haluaisitko kehittyä työssäsi, ja saada siihen tukea myös työnantajalta? Motivoiko sinua uuden oppiminen ja itsesi kehittäminen? Meillä on ratkaisu tähän.

Lounasetu on monelle meistä tuttu, samoin virike-etu. Verottajan tukemat ja työnantajan tarjoamat edut ovat kovassa käytössä ja suosittuja. Lounas on välttämätön osa tasapainoista työpäivää ja virike-etu mahdollistaa paremman palautumisen niin kulttuurin kuin liikkumisen parissa. Mutta entä itsensä kehittäminen?

Yksi Tradenomien kärkitavoitteista on kouluttautumisseteli. Eli työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttaminen verovapaaksi henkilöstöeduksi, kuten lounas,- kulttuuri- ja liikuntaedut. Tämä kouluttautumisetu hyödyttäisi niin työntekijää kuin työnantajaa. Ehdotamme verovapaan kouluttautumisen ylärajaksi 1500 euroa, jolloin kouluttautumiseen olisi todellinen mahdollisuus. Ainoa, ja se oleellinen muutos nykyiseen olisi, että koulutuksen ei olisi tarpeen tapahtua työnantajan aloitteesta. Tämä madaltaisi kynnystä kouluttautua, ja laajentaisi koulutustarjontaa merkittävästi. Työntekijä saisi itse päättää, millainen koulutus olisi parhaiten hänen osaamistaan kehittävää. 

Mihin verovapaata kouluttautumisetua tarvitaan?

Perusteluita verovapaalle kouluttautumissetelille on paljon, ja ajankohtainen keskustelu Suomen osaamistasosta verrattuna muihin OECD-maihin on tuonut mukaan keskusteluun myös uusia näkökulmia. Olemme jääneet muiden maiden jalkoihin, ja korkeastikoulutettujen osuus suomalaisista on jämähtänyt 40 %:n tasolle. Nyt Suomen tavoitteena on, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Tavoite on haastava, ja sen eteen on tehtävä paljon töitä. Osa aloituspaikoista kuitenkin täyttyy toista tutkintoa tekevillä, kun muita keinoja kehittää omaa osaamista ei ole. Tämä syö aloituspaikkoja ensimmäisestä korkeakoulututkinnostaan haaveilevilta. Osaamisen kehittämiselle on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin tutkintokoulutus, ja sitä tukemaan tarvitaan kouluttautumisseteliä.

Kuka koulutuksesta maksaa?

Koulutuksen kustannuksista vastaa joko yhteiskunta, työnantaja tai henkilö itse. Tutkintokoulutuksessa kustannukset kattaa yhteiskunta, mutta työelämän ohessa kouluttautumisen kustannuksien kuittaaminen vaihtelee. Koulutuksesta toki hyötyvät kaikki kolme, mutta mikäli tavoitteena on kehittää osaamista työnantajan tarpeisiin ja työntekijää motivoivasti, tulee työnantajan olla maksaja, tai vähintään osallisena kustannuksista. Kouluttautumisseteli olisi siis ratkaisemassa osittain rahoitukseen liittyviä haasteita.

Tradenomit arvostavat mahdollisuutta kehittää osaamistaan

Osaamisen kehittäminen nousee esiin myös Tradenomien jäsentutkimuksessa. Vuoden 2021 jäsentutkimuksessa jäsenten vastaus kysymykseen, millä tavoin työhyvinvointiasi voisi parhaiten lisätä, oli selkeä. Osaamisen kehittäminen nousi tärkeimmäksi keinoksi parantaa työhyvinvointia. Osaamisella on siis suora yhteys työmotivaatioon ja työhyvinvointiin. Siksikin verovapaa kouluttautumisseteli on yksi kärkitavoitteistamme.

Osaamisen kehittäminen kunnissa ja alueilla

Hetki sitten aloittaneet hyvinvointialueet ja juuri toimintaansa aloittavat työllisyysalueet vaativat työntekijöiden osaamiselta paljon. Samoin muutokset kuntien työntekijöiden työssä ovat olleet merkittäviä. Lisäksi esimerkiksi tekoäly ja muutokset maailmassa vaativat osaamiselta yhä enemmän. Siksi on äärettömän tärkeää että myös kunnat ja hyvinvointialueet tukevat työntekijöidensä osaamista ja sen kehittämistä juuri nyt. 

Työurat ovat usein julkisella sektorilla pitkiä, joten oman osaamisen ylläpitäminen on sitäkin tärkeämpää. Kuntien ja hyvinvointialueiden onkin tarjottava työntekijöilleen kouluttautumisseteli, heti kun siihen on mahdollisuus. Etu mahdollistaisi oman osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen, vaikka työtehtävä ei enää uutta osaamista varsinaisesti vaatisikaan.

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli kuntien ja hyvinvointialueiden osaamisen kehittämisessä. Yhteistyöstä on jo useita hyviä esimerkkejä, mutta sen tulisi olla vielä laajempaa ja syvempää. Vain siten kunta ja alue voi varmistaa työntekijöidensä osaamisen kehittämisen ja suoriutumisen muuttuvassa maailmassa. Samalla yhteistyö tukee alueen korkeakoulun toimintaa ja vahvistaa työelämäyhteyttä. Siksi esitämme, että jokaisella kunnalla ja hyvinvointialueella on oltava kumppanuus ammattikorkeakoulun kanssa, jonka avulla he pystyvät yhdessä vastaamaan myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Blogiteksti: Tuomas Meriniemi

Lisätietoja kouluttautumissetelistä >> 

Lisätietoa kärkitavoitteistamme ja -vaikuttamisestamme >> 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kunnat eivät kehity ilman osaavaa henkilöstöä

Kuntien kelpoisuusvaatimukset kuntoon - Tuleva kunta- ja aluepäättäjä, rekrytoidaanhan teillä oikein?

Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?