Rekrytointi-ilmoituksessa kerrotut kelpoisuusvaatimukset määrittävät millaisella osaamisella tehtävään voi tulla valituksi. Erityisesti julkisen sektorin työtehtävissä vaatimusten täyttäminen on ehdotonta. Liian usein vaatimuksilla rajataan ulkopuolelle tehtävään erinomaisesti tai jopa parhaiten sopiva henkilö.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat kasvavia tradenomien työllistäjiä. Jäsenistämme noin 6 % on löytänyt työpaikkansa kunnasta tai hyvinvointialueelta. Useampikin varmasti löytäisi, mikäli kunnat ja hyvinvointialueet määrittäisivät rekrytointiensa kelpoisuusvaatimukset oikein.

Harmillisesti kelpoisuusvaatimuksissa mennään edelleen kovin usein hakoteille – yleensä sentään tahattomasti. Kuntien rekryilmoitukset ovat liian usein esimerkki ongelmista ja haasteista, joita tutkintojen ja niiden tuoman osaamisen tuntemattomuus aiheuttaa. Ei ole tavatonta, että rekryilmoitukseen on lueteltu hajanaiset ajatukset tutkinnoista, jotka tehtävään voisivat sopia - unohtaen kuitenkin kokonaan ammattikorkeakoulututkintojen olemassaolon. Ei toki kaikissa kunnissa. 

Taustalla on siis usein tietämättömyys korkeakoulututkinnoista ja niiden tuomasta osaamisesta ja pätevyydestä. Tai kiireessä kopioidaan sanoitus vanhasta rekryilmoituksesta ajattelematta asiaa enempää. Onneksi virheellisten kelpoisuusvaatimusten takana on yleensä vain tietämättömyys.

Huomioiko rekrytointi-ilmoituksen kelpoisuusvaatimus hakijat myös ammattikorkeakouluista?

Kelpoisuusvaatimuksia ovat esimerkiksi koulutus ja kokemus. Kelpoisuusvaatimukset määrittää pääsääntöisesti rekrytoija itse, eli kunnat ja hyvinvointialueet voivat päättää virkojen ja työsuhteiden kelpoisuusehdoista. Ne ovat näin ollen myös vastuussa vaatimuksen oikeellisuudesta sekä perusteista, joilla kelpoisuusvaatimus on asetettu. Kelpoisuusehdolle tulisi olla työtehtävään liittyvä selkeä peruste. Kelpoisuusvaatimuksistakin osan toki määrittää laki, esimerkiksi lääkäreille ja opettajille. Mutta erityisesti niiden työtehtävien ja virkojen osalta joihin tradenomit työllistyvät, on kelpoisuusvaatimusten määrittäminen hyvin selkeää, kun sen toteuttaa mahdollisimman yksinkertaisesti. 

Ongelma on silti todellinen. Koulutus ja kokemus ovat kelpoisuusvaatimuksia, joista erityisesti soveltuvan koulutuksen kuvaaminen vaikuttaa aiheuttavan harmaita hiuksia niin hakijalle kuin rekrytoijalle. Rekrytoijalle ratkaisu on kuitenkin yksinkertainen. Mikäli tehtävään sopii parhaiten alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, esimerkiksi tradenomi, voidaan hakuilmoitukseen kirjata kelpoisuusehtona soveltuva alempi korkeakoulututkinto. Mikäli tehtävän haetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, eli esimerkiksi maisteria yliopistosta tai tradenomia (YAMK) ammattikorkeakoulusta, kirjataan kelpoisuusehdoksi soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kun tehtävään toivotaan hakevan korkeakoulutettuja niin yliopistosta kuin ammattikorkeakoulusta, on kaikkein yksinkertaisinta kirjata kelpoisuusehdoksi soveltuva korkeakoulututkinto. 

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) = maisteri

Virheelliset kelpoisuusvaatimukset korostuvat ylemmän korkeakoulututkinnon kohdalla. YAMK-tutkinto on edelleen kovin tuntematon niin työnantajille kuin suomalaisille.

Tradenomien vuoden 2023 selvityksessä julkisen sektorin työnantajista 93% vastasi tutkinnon merkitsevän melko tai erittäin paljon rekrytoinnissa. Kaikista vastaajista vastaava osuus oli 77%. Tutkinnolla on siis merkitystä erityisesti julkisen sektorin rekrytoinneissa, joten tämänkin perusteella on oleellista että muodolliset kelpoisuusvaatimukset kerrotaan rekryilmoituksessa oikein.

Ylempi korkeakoulututkinto niin ammattikorkeakoulusta kuin yliopistosta tuottaa vastaavan tasoisen osaamisen, eli saman tasoisen pätevyyden. Kummastakin valmistuu maisteritason osaajia, tutkintonimike vain on ammattikorkeakouluista muotoa ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Tämä aiheuttaa hämmennystä erityisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tradenomien pitkäaikainen tavoite päivittää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike muotoon maisteri (AMK) on paras ja nopein ratkaisu tilanteen korjaamiseen.

Keväällä 2025 valitaan päättäjiä kuntien ja hyvinvointialuiden johtoon. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa rekrytoinnin ohjeistuksiin ja -linjoihin ja velvollisuus myös valvoa, että kunnat ja alueet toteuttavat rekrytointinsa läpinäkyvästi ja avoimesti. Oikein mitoitetut ja sanoitetut kelpoisuusvaatimukset ovat askel oikeaan suuntaan.