Henkilöstön edustaja voi työpaikalla saada aikaan merkittäviä parannuksia. Valmius keskustella asioista avoimesti vie jo pitkälle.

– Mukavimpia asioita henkilöstön edustajalle ovat ne, joista hyötyy koko hänen edustamansa joukko, sanoo Tradenomien asiantuntija Jenni Lakso.

Tällainen tilanne on esimerkiksi se, että luottamusmies tai -valtuutettu onnistuu neuvottelemaan työantajan kanssa korvauksia omalla ajalla matkustamisesta, joko aikana tai rahana.

– Suurin osa työehtosopimuksista ei sitä korvaa, eli ongelma on hyvin yleinen.

Mieluisa tapaus luottamustehtävää hoitavalle on myös, jos työpaikalla sovitaan paremmat palkankorotukset kuin työehtosopimukseen on kirjattu eli ylitetään yleiskorotuksen taso. Taustatöiden tekemisestä on etua, jos haluaa vaikuttaa työnantajaan.

– Jos yrityksen talousluvut näyttävät, että vaikka viimeiset kolme vuotta on kasvatettu tulosta, se antaa ehdotukselle pohjaa. Eli jos yleinen korotuslinja on kaksi prosenttia, niin voi sanoa toimitusjohtajalle, että ehkä meillä olisikin varaa maksaa 2,5 tai 3 prosenttia, Lakso kuvailee.

Paljon työtä teettäneet hankkeet ja poikkeuksellisen haastavat ajat voivat nekin toimia perusteluina.

– Kun henkilöstö on joustanut työnantajan suuntaan jonkin projektin takia, siitä sopii palkita. Tai jos vaihtuvuus talossa on poikkeuksellisen suurta, voi muistuttaa, että korotukset olisivat keino pitää osaavista työntekijöistä kiinni.

Luottamusmies saa tukea liitolta

Henkilöstön edustajaksi hakeudutaan monenlaisista syistä, mutta Jenni Lakso tunnistaa pari yleisintä.

– Toisia ihmisiä työelämäasiat kiinnostavat jo valmiiksi. Toisilla omat kokemukset työpaikalta saavat heidät lähtemään luottamustehtävään.

Eduksi on myös se, ettei ole kanssakäymisessä muiden kanssa ylivarovainen eikä välttele hankaliksi koettuja aiheita.

– Henkilöstön edustajilla yhteinen tekijä on, että he uskaltavat avoimesti keskustella työpaikan asioista.

Kävelevä tietopaketti ei tarvitse olla, eikä yksin tarvitse pärjätä.

Mitään yli-ihmisen ominaisuuksia henkilöstöedustajalta ei kuitenkaan vaadita.

– Ei todellakaan tarvitse olla mikään kävelevä tietopaketti. Kukaan ei ole valmis. Matkan varrella oppii asioita, neuvottelutaidot ja vuorovaikutuskyvyt kehittyvät. Ja yksin ei tarvitse pärjätä, aina voi kääntyä liiton asiantuntijoiden puoleen, korostaa Lakso.

Luottamushenkilö on voimavara myös työnantajalle

Osaava ja sitoutunut henkilöstön edustaja voi olla myös työnantajalle erittäin arvokas työyhteisön kehittämisen kannalta. Heidän kauttaan työnantaja saa informaatiota, joka muuten helposti jäisi pimentoon, näkee Vantaan Energian HR-johtaja Maarit Rantala.

– Nykypäivän työelämässä korostuu vahvasti kyky toimia yhdessä ja rakentaa henkilöstölle parhaita mahdollisia työoloja. Ja kun henkilöstön edustajat toimivat työpaikan arjessa omissa työrooleissaan, he saavat arvokasta tietoa, jota voivat nostaa johdon näkyville.

Henkilöstön edustajien ja työnantajan vuorovaikutus merkitsee jatkuvaa rakentamista, korjaamista ja suunnan hakua. Rantala korostaa, että erimielisyyksiä ei tarvitse pelätä. On luonnollista, että eri toimijoiden tavoitteet työyhteisön sisällä ovat välillä keskenään ristiriidassa.

– Samoja asioita voi katsoa eri tavalla, eri näkökulmista. Joskus toinen saa mitä haluaa, toinen ei. Sekin on normaalia.

Kuitenkin kaikkien etu on, että työpaikalla viedään eteenpäin ja vaalitaan avoimuuden kulttuuria. Sen kautta asioita voi parhaiten muuttaa ja korjata epäkohtia.

– Toisaalta jos jotain asiaa ei pysty muuttamaan, vaikka haluttaisiin, niin sitten kerrotaan avoimesti, että asia ei muutu ja kerrotaan myös syy siihen, miksei muutu.

Yhteistyö henkilöstön ja työnantajan välillä vaatii luottamusta

Henkilöstön edustajien toimiminen linkkinä henkilöstön ja johdon välissä edellyttää, että heihin luotetaan ja heille annetaan kaikki tarpeellinen tieto ja työkalut.

– Meillä henkilöstön edustaja istuu johtoryhmässä ja on siellä täysivaltainen jäsen. Kun asioista keskustellaan, mitään ei suodateta pois, sanoo Maarit Rantala.

Dialogia käydään Vantaan Energiassa monella tasolla, myös yt-neuvottelukunnassa ja työsuojelutoimikunnassa.

– Täällä on kaiken kaikkiaan vahva sopimisen kulttuuri ja ratkaisukeskeinen toimintatapa. Vaikeistakin asioista on helppo keskustella, jos on luottamukselliset välit.

Yt-lakiin tuotiin vuoden alussa uutena elementtinä jatkuva vuoropuhelu. Rantala arvioi, että lakiuudistus ei muuta asioita suuremmin työpaikoissa, joissa vuoropuhelu on toiminut ennestään.

– Mutta niissä organisaatioissa, joissa on haasteita, vuoropuhelu hakee muotoaan. Siellä laki voi tarjota rakennusaineita ja olla aidostikin hyödyllinen.

Teksti: Mikko Nikula, artikkeli julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2022.