Mikä ihmeen optiovuosi, miksi siitä neuvotellaan?
23.9.2022 | Työelämä
Neuvottelut ovat jälleen käynnistymässä yksityisellä sektorilla, mutta koko työehtosopimusneuvottelun sijaan edessä on optiovuotta koskevat neuvottelut.
Mistä optiovuodessa oikein on kyse?
Edellisellä kierroksella sovittiin palkankorotukset tälle vuodelle sekä optiovuodesta. Tuolloin solmitut työehtosopimukset ovat voimassa eri aloilla kaksi vuotta, mutta jälkimmäisestä eli optiovuodesta on sovittava erikseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ensi vuoden palkankorotuksista on sovittava kuluvan syksyn aikana. Jos palkankorotuksista ei päästä määräaikaan mennessä yhteisymmärrykseen, työehtosopimukset päättyvät ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen eli tämän vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi vientialoilla neuvottelut optiovuodesta on käytävä syyskuun loppuun mennessä. Muilla aloilla määräajat umpeutuvat myöhemmin.
Miksi optiovuodesta sovittiin?
Voimassaolevien sopimusten pituus on 1+1 vuotta ja lyhyestä sopimuskaudesta sovitaan yleensä silloin, kun talousnäkymät ovat vaikeasti ennustettavissa. Inflaation kehittymistä on vaikea ennustaa tuleville vuosille ja talouden epävarmassa tilassa on järkevämpää sopia lyhyestä sopimuskaudesta tai sisällyttää palkankorotusneuvottelut sisältävä optiovuosi sopimukseen. Kuluvan vuoden alussa tilanne oli juuri tällainen, kun nykyiset sopimukset solmittiin pitkän neuvottelurupeaman jälkeen.
Nyt käynnistyvän optiovuosikierroksen osalta meille tärkeää on jäsentemme ostovoiman säilyttäminen. Palkankorotusten on siis vastattava vähintäänkin kohonneita kustannuksia, jotta jäsenemme voivat jatkossakin suoriutua taloudellisista velvotteistaan sekä hankkia samat tuotteet ja palvelut kuin ennenkin.
Mitä neuvotteluilta on odotettavissa?
Neuvottelut käynnistyvät tässä kuussa vientiteollisuudessa erityisen haasteellisista asetelmista. Palkankorotusten lisäksi pöydällä on perhevapaauudistuksen kirjaaminen yksityisen sektorin työehtosopimuksiin. Meille tärkeä tavoite ei edellisellä kierroksella edennyt eli voimassa olevat sopimukset nojaavat edelleen vanhaan perhevapaajärjestelmään. Uusi laki astui voimaan elokuussa, jonka myötä perhevapaita on mahdollista jakaa aiempaa tasapuolisemmin vanhempien kesken. Mutta mikäli perhevapaiden palkallisuudesta ei sovita nykyisen perhevapaamallin mukaisesti, käytäntö ohjaa jatkossakin synnyttävän vanhemman pitämään pidemmät perhevapaat. Asia on mitä suurimmissa määrin työelämän tasa-arvoa edistävä, erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa parantava tavoite.
Palkankorotuksiin vaikuttaa inflaatiokehitys. Tälle vuodelle sovitut maltilliset korotukset sulivat kiihtyvän inflaation takia eli jäsentemme ostovoima heikkeni. Talousennusteet povaavat epävarmuutta myös ensi vuodelle. Tästä syystä julkisessa keskustelussa on nähty erilaisia ehdotuksia esimerkiksi verokevennyksistä tai työntekijämaksujen siirtämisestä työnantajille. Toteutuessaan tällaiset toimet kompensoivat palkankorotusprosenttia pienemmäksi. Tällöin nettopalkka kasvaisi riittävästi, vaikka palkankorotusprosentti ei itsessään vastaisi ostovoiman säilyttävää prosenttia.
Optiovuoden osalta neuvotellaan vuoden 2023 korotuksista. Tälle vuodelle työehtosopimuksissa korotukseksi sovittiin noin kaksi prosenttia ja tämän hetkinen inflaatioennuste vuodelle 2022 on 5,6 prosenttia. Käytännössä palkankorotusprosenttia korkeampi inflaatio kuluvana vuonna tarkoittaa sitä, että jäsentemme ostovoima on heikentynyt. Eikä tätä tosiasiaa voi sivuuttaa neuvotteluissa.
Vaikka palkankorotusprosentista päästäisiin yhteisymmärrykseen, silti pöydällä on vielä perhevapaat. Meille tärkeä tavoite on saada perhevapaauudistuksen mukaisesti työehtosopimuksiin kirjattua palkalliset vanhempainvapaat molemmille vanhemmille. On vaikea nähdä optiovuoden toteutuvan ilman, että samalla saadaan aikaan perhevapaita koskeva ratkaisu.
Mitä jos sopua ei synny?
Mikäli yhteisymmärrykseen optiovuodesta ei päästä, niin edessä on täysimittaiset neuvottelut koko työehtosopimuksen sisällöstä sekä uuden sopimuskauden pituudesta. Siinä tilanteessa olisimme jälleen neuvottelemassa työehtosopimusten olemassaolosta. Teknologiateollisuuden nykyiset sopimukset tulisivat tällöin päättymään marraskuun lopussa ja esimerkiksi rahoitusalan työehtosopimus helmikuun 2023 lopussa.
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla
Ammattimentorin vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen omassa työssäsi!
Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?
Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yleensä 14 päivää tai 6 viikkoa. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.
Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros
Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.
Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen
Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.