Kuluneen syksyn aikana on mielestäni käynyt hyvin selväksi, että työnantajapuolella ei ole minkäänlaisia haluja sopia ostovoimaa tukevia palkankorotuksia. Edes tässä maailmantilanteessa, jossa työntekijöiden ostovoima on heikentynyt ja toimeentulo vaarantunut, ei työnantajapuolelta löydy ymmärrystä riittävästä korotustasosta sopimiseen. Maksukykyä tähän kuitenkin löytyisi, ainakin, jos katsotaan vaikkapa yritysten maksamia osinkoja ja eurooppalaista kustannuskilpailukykyämme, joka nousi IMD:n vuoden 2022 kansainvälisen kilpailukykyvertailun mukaan useita sijoja. Muualla Euroopassa onkin päästy varsin hyviin ratkaisuihin. Riittävän suuri yleiskorotus on ainoa keino, jolla voimme turvata työntekijöiden toimeentulon.

Riittävän suuri yleiskorotus on ainoa keino työntekijöiden toimeentulon turvaamiseen.

Jokaisen sopimusalan tulisi käydä neuvotteluja alan omista lähtökohdista. Tämä on sekä työntekijä- että työnantajapuolen yhteinen näkemys. Lisäksi työnantajat huutavat julkisuudessa paikallisen sopimisen perään. Neuvottelut ovat kuitenkin jälleen kerran näyttäneet, että työnantajapuolen keskusjärjestö koordinoi kaikkia neuvottelupöytiä. Toisin sanoen, mikään ala ei saa tehdä sopimusta ennen kuin teknologiateollisuuden osalta on saatu tehtyä ensimmäinen sopimus, eli ns. päänavaus, jota muut sitten kunnioittavat. Jos paikallista sopimista halutaan lisätä, tulisi se aloittaa työnantajapuolen neuvottelutoiminnasta. 

Neuvotteluja tämän vuoden palkankorotuksista ja työehdoista on käyty kärsivällisesti syksystä saakka Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Neuvottelut alkoivat elokuun lopulta ns. optiovuodesta eli vuoden 2023 palkkaratkaisusta. Kun neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, aloitettiin neuvottelut koko työehtosopimuksesta. Joulukuun alusta alkaen neuvotteluita on jatkettu ns. sopimuksettomassa tilassa, kun edellinen työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa. Sopimusta ei ole saatu aikaan näkemyserojen takia, jotka koskevat palkkaratkaisun tasoa ja toteuttamistapaa. 

Painostustoimilla vauhditetaan neuvotteluja

Uusia työehtosopimuksia tavoitellaan aina ensisijaisesti neuvottelemalla. Aina on kuitenkin varauduttava myös vaikeisiin tilanteisiin neuvottelujen edetessä. Mitä suuremmat erot neuvotteluissa haettavien asioiden välillä on eri neuvotteluosapuolten välillä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tavoitteiden saavuttaminen vaatii ainakin jotain painostustoimia. Painostustoimia harkitaan yleensä tilanteessa, jossa neuvottelut työntekijöitä edustavan liiton ja työnantajaliiton välillä ovat ajautuneet umpikujaan, eikä neuvotteluissa yrityksistä huolimatta päästä eteenpäin. Tällöin painostustoimilla, tai työtaistelutoimilla, vauhditetaan tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen syntymistä. Erilaiset painostustoimenpiteet ovat kuitenkin aina viimeinen keino vauhdittaa neuvotteluita, eikä niihin ikinä ryhdytä kevyin perustein.

Sopimuksettomassa tilassa työrauhan velvoite on rauennut. Tällöin painostustoimet, kuten esimerkiksi ylityökiellot ja  lakot ovat sallittuja ja laillisia. Lakko-oikeus pohjautuu perustuslakiin, joka määrittää yhdistymisvapauden ja oikeuden osallistua yhdistyksen toimintaan, sekä YK:n alaisen ILO:n (International Labour Organization) määrittelemiin työntekijöiden perusoikeuksiin. 

Lakko on äärimmäinen painostustoimi

Painostustoimia ei yleensä aloiteta lakoilla, sillä ne ovat keinovalikoiman järeimmästä päästä ja toisaalta aiheuttavat myös jäsenistölle suhteellisen paljon haittaa. Lisäksi lakko vaatii lain mukaan 14 päivän ennakkovaroituksen, joten sitä ei myöskään ikinä voi käyttää äkillisenä keinona. Liikkeelle lähdetään lähes poikkeuksetta lievemmillä kielloilla, kuten ylityökiellolla ja vapaa-ajalla matkustamisen kielloilla sekä nykyään myös liukumasaldojen kerryttämiskiellolla. Nämä toimet ovat myös jäsenistölle helpompia toteuttaa. Ylemmillä toimihenkilöillä kiellot ovat myös varsin vaikuttavia painostuskeinoja, sillä asiantuntijan työnkuvaan usein kuuluu matkustamista sekä liukumien hyödyntämistä mm. erilaisten projektiaikataulujen tiimoilta. Kieltojen lisäksi voidaan järjestää ulosmarsseja tai äärimmäisenä keinona myös joukkoirtisanoutumisia. Vastaavasti työnantaja voi työtaistelutoimena käyttää esim. työsulkua.

Neuvottelut teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksista ovat ajautuneet umpikujaan ja neuvottelujärjestömme Ylemmät toimihenkilöt YTN ry joutui julistamaan painostustoimia aloille. Pelkästään neuvottelemalla asiat eivät enää etene, vaan työnantajan neuvotteluhalukkuuden lisäämiseksi painostustoimet ovat välttämättömiä. Osallistumalla oman alasi ja työehtosopimuksesi mukaisiin painostustoimiin tuet neuvottelijoiden työtä ja estät työnantajan yksipuolisen sanelun yleistymistä. Tarvitsemme kaikkien ylempien toimihenkilöiden panosta riittävän palkankorotustason saavuttamiseksi!

Blogiteksti: Jenni Lakso

Mitä tavoittelemme työehtosopimusneuvotteluissa?

Tavoittelemme oikeudenmukaisia palkankorotuksia, joiden on vastattava vähintäänkin kohonneita kustannuksia. Toisena tavoitteenamme on palkallisten perhevapaiden kirjaaminen työehtosopimuksiin nykylainsäädännön mukaisesti. Lisäksi meille tärkeitä teemoja ovat laadulliset kysymykset, esimerkiksi työajat, etätyöt ja työhyvinvoinnin edistäminen. Nämä ovat myös neuvottelujärjestömme YTN:n tavoitteita.

Varmista, että saat tiedon alasi painostustoimista

Lähetämme sähköpostitse tietoa alkavista painostustoimista. Ovathan työpaikka- ja yhteystietosi ajan tasalla? Voit päivittää tietosi asioinnissa. 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Neuvottelutilanne juuri nyt

Työehtosopimusneuvottelujen ABC

Perhevapaista sopimatta jättäminen olisi vastuutonta