Alati muuttuvassa työelämässä työntekijän osaamisen kehittäminen on edellytys pitkälle työuralle. Se on elinehto myös työnantajille ja yhteiskunnalle. Mutta miten onnistua ja torpata esteet?

On työpaikkoja, jotka tukevat vahvasti työntekijän osaamisen kehittämistä. Osuuspankissa 70 prosenttia työajasta suositellaan käytettävän päivittäisiin tehtäviin, 20 prosenttia työskentelytapojen hiomiseen ja 10 prosenttia vapaasti uusien taitojen oppimiseen. 40 000 työntekijän Keskolla taas on käytössä järeä paletti kouluttautumiseen. Aina yhtä hyviä eväitä uuden opiskeluun ei tarjota, vaan työntekijän on oltava määrätietoinen. Psykologi Hanna Siefen kertoo, miten voi itse edistää oman osaamisen kehittämistä.

Opi tunnistamaan oma osaaminen

– Oman osaamisen hahmottamista helpottaa, kun opettelee pilkkomaan sen osiin. Osaamisen ensimmäinen elementti on substanssiosaaminen, joka kertyy koulutuksen kautta. Se tarkoittaa syvällistä osaamista omalla alalla, ja sen osoittaa yleensä tutkinto tai sertifikaatti.

– Lisäksi meillä on metataitoja, jotka ovat itsensä johtamisen, suunnittelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Kolmas palanen ovat kontekstuaaliset taidot, jotka liittyvät omassa ympäristössä toimimiseen, kuten tieto siitä, kehen kannattaa ottaa yhteyttä työpaikalla.

– Neljäntenä tulevat ihmisen motivaatio ja persoona. Miten ja mistä innostut, millaiset asiat ovat sinusta mielekkäitä ja millaiset työtavat sinulle sopivat. Osaamisen tunnistamisessa auttaa myös toisten ihmisten antama palaute.

– Osaamisen tunnistamista haastaa kyky reflektoida, mikä kaikki omassa tekemisessä on osaamista. Omaa kykyjä voi myös aliarvioida, kuten kuvitella, että kuka vaan osaa suoriutua tehtävistämme. Jos taas yliarvioimme taitomme, voimme ottaa hoidettavaksi homman, joka ei sitten meinaa valmistua millään, kertoo Siefen.

– Hyvin tavallista on, ettemme huomaa osaamisemme karttumista työssä. Uutta työtä aloittaessa tarvitsemme avuksi käyttöohjeita ja muistilistoja, mutta ajan myötä ne saa jättää unholaan. Me sokeudumme helposti osaamisellemme, joten kannattaa siis tarkkailla tekemistään ja iloita olemassa olevista taidoista! Se auttaa myös hahmottamaan, mitä vielä kannattaisi opiskella lisää.

Osaamisen kehittämistä tapahtuu arjessa

– Osaamisen kehittymisessä huomiotta jää helposti valtava määrä arjessa tapahtuvaa oppimista, Siefen muistuttaa.

Jos työssä on pientäkin ongelmanratkaisua, tapahtuu aina oppimista. Jos sen haluaa tehdä näkyväksi, kannattaa viikoittain varata kalenteriin aika tehtyjen töiden, syntyneiden oivallusten ja ongelmien ratkaisujen kirjaamiselle. On hyvä muistaa, että oppimista ovat myös keskustelut kollegoiden kanssa, artikkeleiden lukeminen tai podcastin kuuntelu.

Miten työpaikalla voidaan tukea osaamisen kehittämistä?

Keskustelulle työn kehittämisestä löytyy valitettavan harvoin luontevaa hetkeä työn arjessa. Siksi Siefen pitää kehityskeskusteluja tärkeinä. Ne tarjoavat ajan ja paikan osaamisen kehittämisestä keskustelemiseen ja suunnitteluun. Samalla ne toimivat dokumentaationa kehittymisestä.

– Työnantajan ja esihenkilön tärkein tehtävä on tukea työntekijän työn hallinnan tunnetta. Kun työntekijä kokee tekevänsä hyvää työtä ja olevansa arvokas, se on hyvä pohja motivoitumiselle uuden opetteluun. Se vahvistaa myös työhyvinvointia, mikä taas vahvistaa kykyä oppia. Tärkeää on myös varata aikaa ja välineitä oppimiseen sekä luoda henkeä, jossa opettelu ja erehtyminenkin sallitaan, Siefen listaa.

– Kehittymismahdollisuudet työssä ovat erinomainen sitouttamisen ja houkuttavuuden keino. Ihmiset haluavat työpaikkoihin, joissa on hyväksyvä ja turvallinen oppimiskulttuuri. Kun ihminen kehittyy, hän on tyytyväisempi ja tehokkaampi, jolloin syntyy parempaa tulosta. Osaamisen kehittäminen kasvattaa myös yhteishenkeä ja parantaa ilmapiiriä.

– Yritys ei ole elementti, joka pystyy oppimaan uutta, vaan ihmiset organisaation sisällä oppivat uudet asiat ja kehittävät yhdessä uusia innovaatioita. Se on tänä päivänä kaikille toimijoille elinehto, kiteyttää Siefen.

Keskon keinot osaamisen kehittämiseen

Kesko-konsernin toimintaa koordinoi ja kehittää noin 5 000 asiantuntijaa K-kampuksella Helsingin Kalasatamassa.

– K-kampuksen asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä vaikuttavin osuus on työssä oppiminen. Siihen tarjotaan tilaisuuksia uusien työtehtävien avulla sekä ottamalla mukaan projekteihin, kertoo Keskon osaamisen kehittämisen johtaja Inka Lönnström-Laitinen.

– Sen rinnalle kytkeytyy vuorovaikutuksellinen, sosiaalinen oppiminen. Pyrimme luomaan kulttuuria, joka tarjoaa tilaisuuksia kohtaamisiin, keskusteluun, oppimisen jakamiseen ja toistemme mentorointiin. Pitkäkestoisten mentorointiohjelmien lisäksi järjestämme kertaluontoisia tempauksia, kuten suositut naisten päivän tapaamiset, joissa mentoroivat talon kokeneet naisjohtajat.

– Kolmanneksi tarjoamme koulutuksia, valmennuksia ja oppimateriaaleja, joihin voi itse perehtyä. Käytettävissä on myös runsas paletti verkkokoulutuksia.

Oppisopimuskoulutuksista suosituin on Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Täysipäiväinen opiskelu onnistuu henkilöstötilanteen niin salliessa. Moni voi suorittaa kesken jääneitä opintojaan loppuun tai täydentää tutkintoa, kuten suorittamalla tradenomin YAMK-opinnot AMK-opintojen jälkeen.

Esihenkilöillä on tärkeä rooli työntekijän osaamisen tukemisessa. Kehityskeskustelukin on käytössä hyvästä syystä.

– Toisille on luontaista edistää uraansa ilman apuakin, mutta kehityskeskustelu tarjoaa tasapuolisesti kaikille samat työkalut avuksi keskusteluun. Käytössä on kompetenssikirjasto, joka kuvaa eri tehtävien sisältöä ja auttaa hahmottamaan, mitä vaikkapa myyntiosaaminen tarkoittaa. Samalla se tukee työntekijän osaamisen tunnistamista.

K-ryhmän kauppojen 22 000 työntekijän kouluttautumista päättää kauppias. Heitä varten on kehitetty K-Academy-portaali.

– Koko yritykselle työntekijöiden uusien taitojen vahvistaminen avaa uusia ovia ja mahdollisuuksia, kuten äskettäin tekoälyn hyödyntämiseen asiantuntijatyössä. Kaupan ala on jatkuvasti kehittyvä, joten tarvetta uuden oppimiseen riittää, Lönnström-Laitinen toteaa.

---

Kolme avainkysymystä oman osaamisen kehittämisestä 

1. Haluanko? Me motivoidumme opiskelemaan uutta, kun koemme asian tarpeelliseksi ja kiinnostumme opintojen tuomista hyödyistä. 

2. Pystynkö? Liian suuri tai vaikea oppimisalue voi ahdistaa. Pienempi, kohtalaisella perehtymisellä haltuun otettava asiakokonaisuus motivoi paremmin.

3. Uskallanko?  Asiantuntijoilla on vahva osaajaidentiteetti. Me haluamme olla fiksuja, tietämättömänä näyttäytyminen on epämukavaa. Siksi turvallinen ja kehittymiseen kannustava ilmapiiri työpaikalla on tärkeää.

Lähde: Hanna Siefenin haastattelu

---

Teksti: Tarja Sinervo

Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Sinua saattaisi kiinnostaa

Mitä menestys tarkoittaa juuri sinulle?

Miten saada hybridityöstä tehokasta? Katso asiantuntijan vinkit!

Tunnista kutsumuksesi uramuotoilun avulla