Poikkeuksellinen kevät muutti monen työtapoja ja -ympäristöä yhtäkkiä. Etätyö on joka tapauksessa tullut jäädäkseen, mutta mahdollinen koronan toinen aalto luo syksylle painetta työskennellä pidempiä aikoja kotoa käsin. Hallitus onkin jo antanut etätyösuosituksen alueille, joilla tartuntamäärät ovat kasvussa. 

Toteutimme kesäkuussa kyselyn, jolla selvitimme poikkeustilan vaikutuksia jäseniimme. Mitä voimme oppia kevään poikkeustilasta syksyä varten?

Työajanseuranta tökkii

Kyselyssä selvitettiin mm. sitä, miten työaikaa on seurattu poikkeustilan aikana. Kyselyn vastaajista jopa 19,4 % ilmoitti, että heidän työaikaansa ei seurata. Lisäksi 14,8 % vastaajista ilmoitti, että työaika on aina sovitun pituinen työajanseurannassa.

Työaikalaki edellyttää, että työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa ja merkittävä tehdyt työtunnit työntekijöittäin. Mikäli työaika on joka päivä esimerkiksi 7,5 tuntia, kannattaa tällöin pitäytyä tässä eikä tehdä ylimääräisiä hyväntekeväisyystunteja. Jos työntekijät tekevät oma-aloitteisesti ylimääräistä työaikaa ilman korvausta, ei työnantajalla luonnollisesti ole intressiä tähän puuttua. 

Tauot vähentyneet

Kyselystä selvisi myös, että poikkeustilan aikana tradenomit ovat vähentäneet työn tauottamista. 42,6 % ilmoitti vähentäneensä taukoja ajallisesti tai määrällisesti. 

Työhön keskittyminen tutkitusti paranee monella etätyössä ja tätä kautta myös tehokkuus lisääntyy. Vaikka työhön etätyössä uppoutuukin helpommin, on äärimmäisen tärkeää muistaa pitää vähintään saman verran taukoja kuin toimistolla työskennellessä. Taukojen pitäminen edistää hyvinvointia sekä suorituskykyä, ja lisäksi palautuminen työpäivän jälkeen helpottuu, kun tauot on pidetty. 

Pidempiä päiviä

Jopa 72,9 % vastaajista ilmoitti tekevänsä pääasiassa pidempiä päiviä kuin toimistolla ollessa. Määrä on todella suuri, etenkin kun huomioi kevään lomautusten määrän. Työvoimaa on vähennetty ja samalla ei-lomautettujen osalta työn määrä on oletettavasti kasvanut. 

Jos työpaikalla on lomautettu henkilöstöä ja lomautettujen työtehtäviä on siirretty ei-lomautetuille, joiden työaika ei riitä tehtävien hoitamiseen, oikea keino tilanteesta selviämiseen ei ole tehdä kuukausikaupalla pidempää päivää. 

Tällöin työpaikalla on selkeä lisätyövoiman tarve ja lomautuksia tulisi päättää. Kun päivästä toiseen venytään ja tehdään pitkiä päiviä, tulevat jaksamisen rajat nopeasti vastaan. Se alkaa näkyä esimerkiksi lisääntyneinä sairaspoissaoloina. 

Huoleksi kyselystä nousee myös yhtälö, jossa valtaosa tekee pidempiä päiviä ja samalla isolla osalla ei ole työajanseurantaa tai työpäivät ovat samanmittaisia työajanseurannassa. Pidemmän päivän tekemisessä ei oman jaksamisen salliessa ole mitään vikaa, mutta nämä tunnit on ehdottomasti korvattava.

Sairaana työskentely

Kyselyyn vastanneista 8,3 % ilmoitti työskennelleensä sairauslomalla ja 15,4 %  työskennelleensä sairastuneena ilmoittamatta sairaudesta. 

Vaikka kotona työskennellessä on helpompi ottaa kone mukaan sängynpohjalle ja vastailla sähköposteihin, ei sairaana työskentely kuulu missään nimessä etätöihin. Etätöissä voi ja pitää olla sairauslomalla yhtä lailla, kuin toimistotyöstäkin olisi. Jokainen työntekijä arvioi tietenkin itse oman vointinsa mukaan, milloin hakeutuu työterveyshuoltoon tai jää omalla ilmoituksella sairauslomalle, mutta kynnyksen tähän tulee olla etätyössä sama kuin toimistollakin työskennellessä. 

Jo ennen poikkeustilaa etätyöllä on ollut helppo “korvata” sairauslomapäivä. Tämä ei missään nimessä saa olla tarkoitus, vaan sairaana ollaan sairauslomalla ja keskitytään pikaiseen paranemiseen.

Etätyö on normaalia työskentelyä 

Vaikka ajat ovat poikkeukselliset ja työtä tehdään entistä enemmän etänä, kyseessä on kuitenkin samanlainen työskentely kuin toimistolla ollessa. Tauot kuuluvat työhön, sairaana ei pidä työskennellä, työajanseurantaa tulee tehdä totuudenmukaisesti ja työpäivien ei itsessään etätyön vuoksi kuulu pidentyä.

Johtamisella on myös etätyön onnistumisen kannalta iso merkitys. Kyselyn tuloksista ilmeni, että tradenomit ovat johtaneet itseään selvästi enemmän poikkeustilan aikana. Samalla kuitenkin koettiin, että esimiestyö on lisääntynyt määrällisesti ja sen laatu on hieman parantunut. Tilanne tuli myös esimiehille yllätyksenä, mutta hyviä toimintamalleja on löytynyt ja esimiehet ovat kehittyneet etäjohtamisessa. Jotta työpaikoilla löydettäisiin entistäkin toimivammat tavat etätyöskentelyyn, kehittävää palautetta työpaikan käytännöistä sekä esimiestyöstä kannattaa antaa matalalla kynnyksellä. 

Teksti: