Oletko ikinä pysähtynyt ajattelemaan, mitkä palkkaukseen liittyvät asiat määrää laki ja mitkä määrittelee työehtosopimus?

Useinkaan ei tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että lainsäädännössä ei puhuta mitään minimipalkan suuruudesta tai lomarahasta. Erityisesti tänä syksynä työmarkkinatilanteen ollessa kireä hallituksen ajamien muutosten ja viime kevään poliittisten lakkojen vuoksi, on hyvä selkeyttää, miksi työehtosopimuksista on yleisesti katsoen työntekijöille etua.

Työsopimuslaki määrittelee palkasta vain sen, että mikäli ei noudateta työehtosopimusta, on työntekijälle maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. 

Työehtosopimuksella on työnantaja- ja työntekijäliittojen välisissä neuvotteluissa useimmiten sovittu lakia tarkemmin palkoista ja erilaisista palkanlisistä tai osista, joita työntekijä saa. Tällöin niistä ei tarvitse itse neuvotella erikseen joka vuosi tai aina työpaikkaa vaihtaessaan. 

Yleiskorotuksilla taataan ostovoimaa

Useissa työehtosopimuksissa on minimipalkkataulukot, jotka takaavat kohtuullista ja alalle sopivaa palkkaa. Taulukoissa voi olla erilaisia portaita tehtävien vaativuuteen tai vaikkapa kokemuslisiin perustuen. Kuitenkaan kaikissa työehtosopimuksissa ei tällaista tarkkaa minimipalkan määritelmää ole.

Perälautaratkaisu määrittää jaettavan minimikorotuksen, mikäli työpaikalla ei päästä paikallisesta ratkaisusta sopuun. Laki ei siis määritä pakollisia palkankorotuksia, eikä palkkoihin tehdä automaattisesti indeksikorotuksia.

Jos työehtosopimusta ei olisi, pitäisi jokaisen sopia palkankorotukset itse työnantajan kanssa. Monellako olisi tällaiseen vuosittain rahkeita? Ja riittäisivätkö rahkeet myös hieman vastahakoisemman työnantajan kanssa?

Yleiskorotuksen vaikutus. Pienetkin yleiskorotukset muodostavat tuntuvan palkanlisäyksen ajan saatossa.

Tänä syksynä käytävillä neuvottelukierroksilla palkankorotusten suuruus ja jakotapa ovat jälleen merkittävässä roolissa. Yleiskorotuksilla pyritään takaamaan vähintään ostovoiman säilyvyys. Tällä kierroksella oman haasteensa palkankorotusneuvotteluihin tuo kuitenkin edelleen korkeana pysyttelevä inflaatio ja ostovoiman merkittävä heikentyminen. Eli miten pystymme turvaamaan jäsenistömme palkkatason nykyisessä tilanteessa?

Lomarahat ja monet lisät sovitaan työehtosopimuksissa

Lomarahaa pidetään Suomessa melko itsestään selvänä etuna, mutta siitä ei löydy vuosilomalaista mitään kirjausta. Onkin täysin noudatettavasta työehtosopimuksesta kiinni, maksetaanko lomarahaa ja minkä suuruisena.

Nykyään neuvotteluissa tuntuu olevan trendinä, että työnantajapuoli haluaisi lomarahaa pienemmäksi. Työntekijän kannalta olisi iso menetys, jos keskimäärin puolen kuukauden palkka jäisi yhtäkkiä saamatta sen vuoksi, että työehtosopimuksen sijasta siirryttäisiin noudattamaan vuosilomalakia tai mahdolliseen yhtiökohtaiseen työehtosopimukseen ei tulisi lomarahasta mainintaa. 

Työaikalaki säätelee lisä- ja ylityön sekä sunnuntaityön korvauksia varsin tarkallakin tasolla, mutta esimerkiksi mahdolliset ilta-, lauantai- ja aattolisät sekä varallaolon ja hätätyön lisät ovat usein työehtosopimuksella valmiiksi sovittuja. Liittojen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa usein myös lisiä päädytään korottamaan yleiskorotuksella. Riippuu toki paljon työn luonteesta ja työajan sijoittumisesta, maksetaanko näitä työntekijälle ylipäätään.

Myös luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava lisä ja sen suuruus sovitaan työehtosopimuksella.

Lue lisää työehtosopimuksista

Työehtosopimusneuvotteluiden ABC >>

Työehtosopimus takaa palkan myös perhevapaan tai sairauden aikana >>

Pidä huoli, että etusi tulevat ajetuksi työehtosopimusneuvotteluissa. Liity jäseneksemme >>