Maailmassa tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka vaikuttavat toisinaan yllättävästi omaan elämään. Kuinka muutoksiin voi varautua? 

Suomi pärjäsi yhteiskuntana hyvin koronan iskiessä, ja yllättävään tilanteeseen reagoitiin melko nopeasti. Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta kertoo, että muutoksia onkin kahdenlaisia: nopeita, joihin on reagoitava heti tai hitaita, joihin voi varautua. 

– Esimerkiksi koronan osalta voidaan puhua molemmista – alku vaati nopeaa toimintaa, kun taas toiseen aaltoon oli aikaa varautua. Korona on siinä mielessä erikoinen, että emme tiedä, kuinka kauan sen vaikutukset näkyvät arjessamme, hän pohtii.  

– Elämässä tapahtuu kaikenlaista. On tärkeä ymmärtää ja hyväksyä, että muutos tarvitsee aina sopeutumista ja myös myönteiset muutokset vaativat energiaa.   

Valmiussuunnitelma lisää joustovaraa

Onpa kyseessä sitten työyhteisö tai yksilö, parhaiten pärjäävätkin ne, joilla on kykyä reagoida muutokseen eli resilienssia. Varautumista erilaisiin tilanteisiin voi Hannosen mielestä ennakoida. Hänen ydinneuvonsa on hyvin yksinkertainen: kun voi hyvin, myös muutoksista on helpompi selviytyä. 

– Oman hyvinvoinnin edellytykset lähtevät hyvin arkisista asioista. Nuku kunnon unet, syö riittävästi, harrasta ja tee itsellesi mielekkäitä asioita sekä vietä aikaa läheisiesi kanssa, Hannonen listaa.  

Jos ilmassa on kuitenkin uhkakuvia, vaikkapa yt-neuvottelut, on viisasta miettiä, miten niitä voi taklata. Yksi tapa on ylläpitää ja parantaa omaa osaamistaan tai tehdä itselle ”plan b”. 

– Kohtaloaan ei kannata jäädä odottelemaan. Löytyisikö töitä mahdollisesti jostain muualta tai voisinko kouluttautua lisää? Tietoisuus valintojen mahdollisuudesta tuo mielenrauhaa, Hannonen sanoo.

Muutostilanteissa kaikkien yhteinen vastuu tulisi nostaa työyhteisön keskusteluihin. Vaikutusmahdollisuus oman työn suorittamiseen ja työyhteisön sosiaalinen tuki ovat asioita, jotka suojaavat stressiltä. Hannonen on hieman huolissaan siitä, että epävarmassa tilanteessa sitoutuminen työhön voi saada liian suuria mittakaavoja. 

– Työnantajan vastuulla onkin huolehtia siitä, että työntekemisen edellytykset täyttyvät myös poikkeustilanteissa. Muuttuvissa tilanteissa ongelmapuheen sijaan tulisi keskittyä ratkaisuihin ja nostaa esille myös onnistumisia. 

Jos muutos kuitenkin kolahtaa omalle kohdalle, Hannonen kertoo, että kriisin suuruudesta riippuen pitäisi huolehtia toimivista asioista. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. 

Hymyile itsellesi peilin edessä ja muistuta itseäsi asioista, joista iloitset ja joissa onnistut.

– Paniikissa on vaikea saada mistään ajatuksesta kiinni. Kirjoita ylös huolehdittavat asiat pois kuormittamasta mieltäsi. Jos et halua puhua lähimmäisillesi, kerro murheesi ammattilaiselle, hakeudu työnohjauksen piiriin tai hae apua coachauksesta. Tärkeintä olisi tehdä jotain ennen kuin huolista tulee ylitsepääsemättömiä.

Tunteiden sanoittaminen auttaa muutoksessa

Mielen hallinta ja psykologiset keinot ovat osin synnynnäisiä ominaisuuksia, mutta niitä voi myös tietoisesti kehittää. Hannonen kertoo, että olennaista on oppia sanoittamaan tunteet. 

– Kun tunteita käsittelee kirjoittamalla tai vaikkapa koiralle puhuessa, ne selkiytyvät. Myös ystävien kanssa käydyt keskustelut ja ”tyhmät kysymykset” haastavat ajattelemaan. Psykologisella joustavuudella tarkoitetaankin kykyä kuunnella itseä ja tunnistaa erilaisia tunteita sekä niihin liittyviä tilanteita. Kun opit tunnistamaan, mitä kehossasi tapahtuu aina, kun joudut epämiellyttävään tilanteeseen, totea tunne ja anna sen mennä ohi. On tärkeää myös miettiä, mitkä asiat omassa elämässä ovat oikeasti tärkeitä. Jos työ ei esimerkiksi ole arvojen mukaista, on hyvä pohtia, voiko asialle tehdä jotain.

Huolihetki auttaa jaksamaan

Jos yöunet silti katkeavat aamuyön tunteina, Hannonen kehottaa ottamaan käyttöön huolihetken. Se on aikaa, joka on tarkoitettu huolien käsittelyyn. 

– Tämäkin ohje kuulostaa simppeliltä, mutta se toimii. Älä anna huolien painaa mieltäsi koko päivää, vaan valitse tietty päivä ja kellonaika, jolloin annat niiden tulla ulos. Käy vaikka vartin verran skenaarioitasi läpi ja kirjoita muistiin, mikä painaa mieltäsi eniten. Olennaista on, että opetat itsesi siirtämään huolet pois mielestäsi muina aikoina. 

Hannonen muistuttaakin positiivisen ajattelun tärkeyttä: jokaisen huolen rinnalla, osa ajasta tulisi käyttää siihen, mitkä asiat ovat hyvin. 

– Se, mitä ajattelee vahvistaa ja vahvistuu. Mieli toimii niin. Kun ajattelee myönteisiä puolia, myös ratkaisuja löytyy. Hymyile itsellesi peilin edessä ja muistuta itseäsi asioista, joista iloitset ja joissa onnistut. 

Teksti: Hanna Ojanpää

Artikkeli on julkaistu alun perin Tradenomi-lehdessä 3/2020.