Hyvä ammatillinen idea on tuottava ja sellainen, jonka toteuttamiseen oma osaaminen riittää. Itselle merkityksellistä ideaa jaksaa puskea eteenpäin myös silloin, kun tulee mutkia matkaan.

Pling! Metsäretkellä päähän pälkähtää yksinkertainen mutta nerokas ratkaisu käytännön ongelmaan. Olen tohkeissani. Sain idean, josta tulee jotain suurta! Mutta seuraavana aamuna idea alkaa jo arveluttaa. Menetänkö kaiken, jos keskityn ideaani? Olenko jo liian vanha, kokematon tai vääränlainen idean toteuttamiseen? Ei tästä tule sittenkään mitään.

Päässämme pyörii päivittäin valtava määrä negatiivisia ajatuksia. Audiovisuaalisen alan tuottaja Ilkka Hynninen kannustaa kuitenkin sietämään ideoihin liittyvää epävarmuuden tunnetta. Hynnisen Toteuta ideasi -kirja julkaistiin viime vuonna. Hynninen on aiemmin tuottanut monia suosittuja tv-sarjoja, kuten Koskinen, Rikkaat ja rahattomat sekä Huutokauppakeisari. Hän työskentelee myös yritysten neuvonantajana ja muun muassa Akun Tehtaan hallituksessa.

Ideoiden eteenpäin viemisessä tarvitaan ennen kaikkea sinnikkyyttä.

Ideoiden eteenpäin viemisessä tarvitaan ennen kaikkea sinnikkyyttä. Mitä tekee lapsi, kun opettelee kävelemään? Ponnistaa pystyyn, ottaa muutaman askeleen, kompuroi, kaatuu – ja ponnistaa uudelleen ylös.

Kun luova mieli saa vauhtia, sivuideoita alkaa kuplia mielessä. Niin monet asiat tuntuvat liittyvän omaan, mahtavaan ideaan.

– Yhtäkkiä on kuin aarretta etsivä sukeltaja, joka näkee kaikenlaista kiiltävää ympärillään.

Kannattaa kuitenkin ensin työstää alkuperäistä ideaa. Sivuideat voi kirjoittaa muistiin ja vaikka parin viikon kuluttua miettiä tuntuvatko ne edelleen kehittelykelpoisilta.

Hyvä idea on omien arvojen mukainen

Mistä sitten tietää onko idea hyvä? Hynninen on uransa aikana käynyt läpi lukuisia televisiotuotantojen ideoita sekä yritysideoita. Hänen mukaansa hyvä ammatillinen idea rakentuu kolmesta tekijästä. Ensinnäkin se tuottaa rahaa – siitä voi siis saada elantonsa. Toisekseen sen toteuttamiseen on riittävästi osaamista. Tärkein on kuitenkin kolmas tekijä. Hyvän idean tulee olla omien arvojen mukainen. Kun idea on itselle merkityksellinen, sitä jaksaa puskea eteenpäin silloinkin, kun kohtaa vastoinkäymisiä.

Työelämässä ideointia tehdään usein ryhmässä. Ryhmän järkevä maksimikoko on Hynnisen mielestä kaksi tai kolme ihmistä. Ideoinnin vetäjän pitää huolehtia, että myös verkkaisemmat ja hiljaisemmat osallistujat pääsevät ääneen. 

– Uskon moniäänisyyteen. Ei ole hyvä, jos tekijäjoukkoon kuuluu vain samanmielisiä ihmisiä.

Ison porukan voi jakaa, jotta kaikki pääsevät antamaan ideointiin panoksensa. Sillä aina on niitä, jotka ikään kuin istuvat katsomossa ja huutelevat mielipiteitään niille, jotka yrittävät ideoida.

– Suuressa porukassa ympäristö ei välttämättä ole psykologisesti turvallinen. Ideoinnissa täytyy olla mahdollisuus olla samaan aikaan haavoittuvainen, avoin ja innovatiivinen.

Moniäänisyydestä huolimatta kaikkien työryhmässä tulee tietää, mikä on yhteinen tavoite.

– Ideointi ei johda mihinkään, jos ihmisillä ei ole samanlaista käsitystä ongelmasta, joka halutaan ratkaista. 

Testaa ideaa ja kerää rakentavaa palautetta

Seuraava askel on pienin mahdollinen teko idean pohjalta. Jos ajatuksena on perustaa vaikkapa amerikkalaistyylinen kahvila, voi leipoa muffinsseja, kerätä niistä palautetta ja kehitellä sen perusteella reseptejä edelleen. Fiksu tapa edetä on pienet konkreettiset teot, palautteen kerääminen, oppiminen ja idean kehitystyö palautteen pohjalta. Kannattaa myös kerätä ympärilleen asiantuntevien neuvonantajien joukko.

– Voimme valita kenen mielipiteistä välitämme. Kannattaa valita porukka, joka on itselle merkityksellinen.

Hynninen suosittelee 3–5 ihmisen joukkoa, johon voi kuulua ihmisiä, jotka tuntevat idean keksijän hyvin. Siihen voi kuulua myös rahoituksen tai juridiikan asiantuntijoita. He voivat neuvoa asioissa, joista itsellä ei ole riittävästi kokemusta. Joukossa pitää olla ihmisiä, jotka tarvittaessa sanovat suoraan negatiiviset asiat – jopa sen, jos idea kannattaisi haudata.

Ajoitus vaikuttaa idean toteutumiseen

On testattu ja kehitetty itselle merkityksellistä ideaa, kerätty palautetta ja muovattu kokonaisuutta entistä houkuttelevammaksi. On taito idean toteuttamiseen, ansaintamalli ja rahoitus sekä neuvonantajien verkosto. Mutta näkeekö oma idea lopulta päivänvalon? Siihen vaikuttaa resilienssi, kyky selviytyä muutoksista huolimatta haasteista ja stressistä.

Lopulta idean menestyksen voi sinetöidä ajoitus. Liian aikainen tai myöhäinen ajoitus voi kaataa koko hankkeen, vaikka takana olisi huippusuunnitelma ja -tiimi sekä messevä rahoitus. Jos ajoitus osuu kohdalleen, idealla on paremmat mahdollisuudet toteutua.

3 x Näin esittelet idean 

Hissipuhe

Kerro 90 sekunnissa, miksi idea kannattaa toteuttaa, minkä ongelman se ratkaisee, miten se toteutetaan ja miksi se pitää toteuttaa juuri nyt. Harjoittele hissipuhetta ensin peilin edessä itsellesi ja sitten neuvonantajillesi.

Viiden minuutin pitsi

Kun neuvotteluissa päästään eteenpäin, kerro enemmän, mutta jätä kuulija kiinnostuneeksi. Harkitse videon tai kuvien käyttämistä esityksessä kiinnostuksen herättäjänä.

Vartin esittely

Valmistele puhe, jota et kuitenkaan välttämättä puhu kuulijoille yhtä soittoa, vaan osissa. Mieti etukäteen kysymykset, joita yleisösi voi kysyä ja valmistele niihin vastaukset.

Teksti: Sanna Leskinen

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Käännä epävarmuus mahdollisuudeksi työelämässä

Aikaa ajattelulle - Näin lisäät arkeesi ajattelun paikkoja

Psykologin neuvot epäonnistumisen selättämiseen