Vaikka suomalainen työelämä on kansainvälisesti vertaillen melko tasa-arvoinen, on meillä vielä paljon tehtävää. Puheissa tasa-arvoa kannatetaan, mutta nämä puheet eivät ole vielä johtaneet tasa-arvon toteutumiseen käytännön tasolla. Sukupuoleen perustuva syrjintä on lailla kielletty - siitä huolimatta sitä tapahtuu. Tässä blogissa avaamme tasa-arvoasioita, jotka kaipaavat vielä muutosta.

Naisten ja miesten väliset palkkaerot

Palkat ovat usein ensimmäinen asia, joka nostetaan esille, kun keskustellaan tasa-arvosta työelämässä. Epätasa-arvo palkkauksessa on usean asian summa ja useat näistä asioista ovat juuri niitä, jotka tasa-arvon kannalta olisi vielä korjattava. 

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2020

Palkkatoive on se ensimmäinen kohta, jossa astutaan harhaan. Jäsentutkimuksemme ovat paljastaneet, että naiset pyytävät jo työtä hakiessaan vähemmän palkkaa verrattuna miehiin. Vääristymä sukupuolten välisissä palkoissa muodostuu siis jo työt aloittaessa. Naisten tulisi rohkaistua pyytämään enemmän palkkaa jo työnhaun yhteydessä, mutta parempana ratkaisuna toimisi palkka-avoimuus. Jos jo rekryilmoituksessa olisi ilmoitettu palkkahaarukka, johon tehtävä sijoittuu, ei yhtä räikeitä perusteettomia palkkaeroja pääsisi syntymään.

Epätasa-arvoon palkkauksessa vaikuttaa lisäksi perhevapaiden epätasainen jakautuminen vanhempien kesken sekä sen tuomat vaikutukset ura- ja palkkakehitykseen. 

Perhevapaiden jakautuminen

Perhevapaat uudistuivat elokuussa 2022 mahdollistaen aiempaa helpommin vapaiden jakamisen vanhempien kesken. Vaikka aiemminkin vanhempainvapaan on voinut pitää kumpi vain vanhemmista, ovat äidit pitäneet vapaista 97 prosenttia (Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2021). Nyt vapaita on kiintiöity selkeämmin molemmille vanhemmille, mikä ohjaa vapaiden tasaisempaan jakoon vanhempien välillä. 

Perhevapaiden tasaisempaa jakautumista voidaan edesauttaa työehtosopimuksilla. Tradenomien neuvottelemiin työehtosopimuksiin on saatu sovittua  tasa-arvoiset vanhempainvapaat jo usealla alalla. Toisin sanoen molemmat vanhemmat saavat yhtä pitkän palkallisen vanhempainvapaan ja synnyttävä vanhempi lisäksi palkallisen raskausvapaan. Perhevapaiden palkallisuudella on merkitystä, koska palkallisuus ohjaa molempia vanhempia pitämään perhevapaita.

Epätasaisesti jakautuneet perhevapaat ovat aiheuttaneet sukupuolten välille palkkaeroa ja vaikuttaneet naisten urakehitykseen negatiivisesti miehiin verrattuna. Pitkällä tähtäimellä naisten pitkät perhevapaat vaikuttavat myös eläkkeisiin. Vanhempien jakaessa perhevapaat tasaisesti, on todennäköisempää, että hoivavastuu jakautuu tasaisemmin myös esimerkiksi lapsen ollessa sairaana päiväkoti- tai alakouluikäisenä. 

Uralla eteneminen ja palkkakehitys

Naisille kasautuvat perhevapaat kasvattavat palkkaeroja työuran alkuvaiheessa.

Perhevapailla on useissa tapauksissa negatiivinen vaikutus naisten uralla etenemiseen. Vaikutukset ovat kuitenkin moninaisempia kuin nopeasti ajattelemme. Perhevapaan vaikutukset lähtevät jo rekrytoinneista, joissa nuoren nainen perheellistyminen voidaan kokea riskinä, tietoisesti tai alitajuntaisesti. Naisten pitäessä valtaosan perhevapaista, jää heiltä etenemismahdollisuuksia väliin perhevapaidensa aikana. Joskus urakehityksen hidastuminen voi olla oma valinta: hoivavastuun kasautuessa äidin harteille, ei haluta hakeutua vaativampiin tehtäviin. 

Perhevapaat vaikuttavat myös palkkakehitykseen. Perhevapaiden kasautuessa naisille, jäävät he paitsi henkilökohtaisista korotuksista, sillä korotuksia ei saa vapaiden aikana. Töihin palatessa kollegat ovat saattaneet saada useammankin henkilökohtaisen palkankorotuksen ja palkkaerot ovat kasvaneet.

Ammattinimikkeet

Osa ammattinimikkeistä on edelleen sukupuolittuneita, vaikka niille on helppo keksiä sukupuolineutraali vaihtoehto. Nimike ei ole vain nimike, vaan termit ohjaavat ajatteluamme alitajuntaisesti. Termit pitävät yllä ajatusta miesten ja naisten ammateista, mikä ohjaa opiskelu- ja uravalintoja. Esimies vaihtuu helposti esihenkilöksi tai lakimies juristiksi. Samaan kategoriaan voidaan lukea lainsäädännössäkin lukeva luottamusmies, minkä päivittäminen esimerkiksi luottamushenkilöksi olisi tarpeen.

Lue myös: Ukkelitermit eivät enää palvele ketään – sanoilla voit edistää yhdenvertaisuutta työpaikallasi

Tasa-arvo vaatii asennemuutosta

Vaikka tasa-arvon toteutumiseen  voidaan vaikuttaa lainsäädännön ja työehtosopimusten kautta, ei pykälillä ja säädöksillä päästä kiinni kaikkiin tasa-arvoon vaikuttaviin tekijöihin. Moni asia tasa-arvon osalta vaatii ennen kaikkea asenteiden ja ennakkoluulojen muutosta. 

Tasa-arvon edistäminen vaatii ennen kaikkea asenteiden ja ennakkoluulojen muutosta.

Perhevapaiden kasautumiseen naisille voivat ennen kaikkea vaikuttaa perheet itse, vaikka muutosta tasa-arvoisemmaksi tuetaankin lainsäädännön ja työehtosopimusten avulla. Rekrytoinnin, palkkatasa-arvon ja urakehityksen osalta paljon on kiinni työnantajista ja heidän asenteistaan. Meidän on myös jokaisen syytä tarkastella, onko meillä huomaamattamme aiheettomia ennakkoluuloja naisten ja miesten rooleista työelämässä, tai elämässä ylipäänsä.

Blogiteksti: Erityisasiantuntijat Julia Lauren ja Joonas Kopra

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3.

Tasa-arvon päivä on kirjailija Minna Canthin (1844–1897) syntymäpäivä. Päivä vakiintui yleiseksi liputuspäiväksi vuonna 2007. Minna Canth on kahdeksas suomalainen merkkihenkilö ja ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut oman liputuspäivän. (Lähde: liputuspäivät.fi)

Sinua voisi kiinnostaa myös

5 vinkkiä palautumiseen

Tradenomien työ tuotti tulosta: Perhevapaakirjaukset teknologiateollisuuden työehtosopimukseen

Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdessä loppu!