Ilmarisen eläkejohtajana tänä keväänä aloittanut helsinkiläinen Nina Bruun on edennyt urallaan vähitellen, mutta päättäväisesti. Lapsuuden haaveet eläinlääkärin ammatista kariutuivat lukion fysiikan ja kemian tunneilla, mutta tahto työ­elämään oli jo nuorena kova.

– En tiennyt, mitä tekisin, mutta päätin, että haluan töihin. Suomessa oli vuonna 1993 lama, mutta pääsin pikaruokaravintola ­Carrolsiin, jossa tein töitä iltaisin ja viikonloppuisin.

Kirjoitusten jälkeen työt jatkuivat Carrolsissa, mutta Bruun pääsi myös muutaman kuukauden määräaikaiseen pestiin Ilmariselle arkistonhoitajaksi. Määräaikainen työsuhde vakinaistettiin pian, ja tehtävä muuttui eläkekäsittelijän työksi. 

– Pidin noin puolentoista vuoden ”välivuoden” kirjoitusten jälkeen, jolloin tein kahta työtä.  Huomasin, että eläkekäsittelijän työ olikin todella kivaa.

Seuraavaksi Bruun päätti haluavansa opiskella taloushallintoa. Hän lähti helmikuussa opiskelemaan merkonomiksi, koska halusi aloittaa heti, mutta syksyn tullen opinnot vaihtuivat ammattikorkeakouluopintoihin Haaga-Heliassa. Päivisin työt Ilmarisella jatkuivat. Iltaisin Bruun opiskeli.

Opiskelu poiki vastuuta

Sama tahti on jatkunut vielä uran päästyä vauhtiin. Bruun on täydentänyt tradenomin tutkintoaan työn ohessa esimiesopinnoilla ja strategisen laskentatoimen opinnoilla. Vuonna 2011 hän sai valmiiksi niin ikään Haaga-Heliassa suorittamansa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

– On pidetty touhua yllä iltaisin, eikä tehty vain kahdeksasta neljään töitä, hän sanoo.

Työnantajaansa Bruun kiittelee ennen kaikkea mahdollisuuksien tarjoamisesta. Tehtävät Ilmarisella ovat vaihtuneet tasaisesti, eikä tarvetta muualle lähtemiseen ole ollut. Bruunilla on ollut noin 25 erilaista tehtävänkuvaa yli 20 vuoden työuransa aikana.

Työssä kehittymistä on auttanut se, että koulussa opittua on päässyt myös hyödyntämään käytännössä. Tradenomin opintojensa opinnäytetyön Bruun teki toimintolaskennasta. Valmistumisensa jälkeen tuore trade­nomi nimitettiin Business Controllerin tehtävään, jossa hän sai työskennellä eläkejohtajan tukena.

– Se oli hieno hetki. Tein sitä muutaman vuoden, kunnes lähdin kehittämään koko talon tasoista controller-toimintaa. Olin ylimmän johdon tukena kehittämässä tavoiteasetantaa ja mittaamista yhtiössä. 

Toinen tärkeä etappi oli YAMK-tutkinnon suorittaminen, jonka jälkeen Bruun nousi osastonpäälliköksi eläkeosastolle.

Muuttuva ala

Nykyisessä tehtävässään eläkejohtajana Bruun vaikuttaa monen ihmisen elämään ja toimeentuloon. Hän vetää 80 hengen osastoa, jossa tehdään noin 60 000 eläkepäätöstä vuodessa. Vastuu on suuri ja työnkuva laaja.

– Pääsen vaikuttamaan työeläkepalveluiden kehittämiseen näköalapaikalta. Työeläkeala voi vaikuttaa joistakin muuttumattomalta, mutta se on tosi mielenkiintoista. Toimenkuvaani kuuluu paljon kehittämistyötä, esimerkiksi sähköisten palvelujen osalta, ja pidän siitä kovasti. Tärkeintä tehtävässäni on varmistaa, että eläkeasiantuntijoilla on mahdollisuus tehdä omaa työtään hyvin ja eläkkeenhakijat saavat päätöksensä nopeasti. 

Bruun näkee, että johtajan tehtävään on siivittänyt ennen kaikkea halu oppia uutta ja kehittyä. Kun mahdollisuuksia on auennut, hän on lähtenyt tavoittelemaan niitä. Johtajan paikka ei ollut haaveissa vielä kymmenen vuotta sitten, vaan hän on kasvanut siihen vähitellen.

Espoossa asuvan Bruunin vapaa-ajan ohjelmasta huolehtii nyt kolmevuotias poika, joka on myös syy siihen, etteivät työpäivät pääse venymään liian pitkiksi.

– Hän pitää meidät hyvin kiireisenä. Harrastamme yhdessä uimista ja käymme Angry Birds -puistossa ja Ninja Combat -tunneilla. 

Teksti: Päivi Maaniitty
Kuva: Anton Reenpää

Julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2018