Osa-aikainen opintovapaa tukemaan osaamisen kehittämistä

Työikäisten osaamisen kehittämiseen tarvitaan lisää työkaluja muun muassa lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle. Monella asiantuntijalla olisi halua ja tarvetta kehittää omaa osaamistaan, mutta nykyisellään opintovapaa ei mahdollista opiskelua työn ohessa. Tradenomit esittää ratkaisuksi osa-aikaista opintovapaata sekä kouluttautumista henkilöstöeduksi.

- Opiskelu työn ohessa on haastavaa niin ajankäytön kuin taloudenkin kannalta. Tällä hetkellä vaihtoehtona on olla kokoaikaisesti opintovapaalla tai töissä, välimuotoa ei ole, sanoo puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. - Lainsäädäntö kaipaa uudistamista, jotta työikäisten jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä voidaan tukea tulevaisuudessa paremmin.

Työntekijällä on nykylainsäädännön mukaan oikeus kokoaikaiseen opintovapaaseen, mutta työnantajalla on oikeus siirtää sitä kaksi kertaa ja aina kuusi kuukautta kerralla. Haastetta lisää myös tulkinta siitä, millainen koulutus oikeuttaa opintovapaaseen. Myös näitä kriteerejä on tarkasteltava uudelleen.

- Joissakin tapauksissa opintovapaan siirtäminen vesittää opiskelumahdollisuudet kokonaan, mikä ei ole kenenkään etu. Sen vuoksi on tarpeen rajoittaa siirtomahdollisuutta yhteen kertaan ja enintään kolmeen kuukauteen kerralla, Hyvönen tarkentaa.

- Suomi elää osaavasta ja liikkuvasta työvoimasta, joten kaikki mahdollisuudet työikäisten jatkuvan oppimisen tukemiseen ja mahdollistamiseen on hyödynnettävä viipymättä. Ensimmäinen askel on muuttaa vuosikymmeniä vanha lainsäädäntö, joka ei enää vastaa nykypäivän tarpeita, erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi sanoo.

Toiseksi osaamisen kehittämistä tukevaksi ratkaisuksi Tradenomit on jo pitkään esittänyt työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi samaan tapaan kuin nykyiset lounas-, kulttuuri- tai liikuntasetelit.

- Asiantuntijat tarvitsevat työn murroksessa lisää osaamista esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä, eikä sen hankkimista voi sysätä pelkästään yksilön hoidettavaksi. Koulutusetu lisäisi molempien motivaatiota kehittää osaamista. Työnantaja saisi esittämässämme mallissa myös verohyödyn, jonka voi vähentää yhteisöverotuksessa, Meriniemi kertoo.

Maan hallituksen puoliväliriihi päätti yhtäaikaa sekä leikata että lisätä korkeakoulujen rahoitusta. Perusrahoituksesta lähtee 65 miljoonaa euroa vuosien 2026 - 2028 aikana. Tavoitteena on nostaa nuorten korkeakoulutettujen osuutta yli 50 prosenttiin ikäluokasta, johon korkeakoulut saavat monelle vuodelle ulottuvan 100 miljoonan euron kertaluontoisen rahoituksen.

- Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen leikkaukset uhkaavat entisestään koulutuksen laatua, johon on aiemminkin kohdistunut merkittäviä leikkauksia, arvioi Meriniemi. - Korvaava, projektiluontoinen rahoitus on vain hetkellinen laastari, eikä se mahdollista pitkäjänteistä kehittämistä, jolle on suuri tarve, Meriniemi muistuttaa.

Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kohdistettua valtionrahoitusta lisätään tutkimukseen 30 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 54 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien.  

- Laiha lohtu on T&K-toiminnan lisärahoitus, mutta jälleen kerran yliopistot saavat siitä leijonan osan. Ammattikorkeakouluissa tehdään vaikuttavaa tutkimus- ja innovaatiotyötä monella sektorilla, jonka pitäisi näkyä myös rahoituksen kohdentamisessa, huomauttaa Hyvönen.
 

Lue lisää:
Esityksemme koulutautumissetelistä ja osa-aikaisesta opintovapaasta
Artikkeli: Tradenomit haluaa lopettaa tutkintosyrjinnän kuntien rekrytoinneissa
Artikkeli: Näin tradenomit pärjäävät työmarkkinoilla
Mielipide: Olisiko maakuntia ilman ammattikorkeakouluja?
Tradenomien jäsentutkimus - tietoa työoloista, palkoista ja sijoittumisesta työmarkkinoille

Etkö ole vielä jäsen? Liity nyt!