Poliitikot välttelevät mielenterveysongelmien käsittelyä
31.8.2023 | Työelämä
Mielenterveysongelmat työelämässä ovat räjähtäneet käsiin. Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyillä hakevista jopa 38 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Kokonaiskustannusten arvioidaan olevan vuosittain noin 11 miljardia euroa, joita mielenterveysongelmista yhteiskunnalle koituu. Pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy työeläkeyhtiöiden arvioiden mukaan noin 1000 alle 34-vuotiasta vuosittain.
Asiasta on puhuttu kiihtyvään tahtiin jo vuosia, mutta siitä huolimatta tilanne näyttää vain pahenevan. Miksi näin on? Kaikilla on suuri huoli, mutta ongelman ratkaisemiselle ei näytä olevan asianomistajaa. Näyttää siltä, ettei kokonaiskoordinaatio ole kenenkään käsissä.
Koko aihe on kuin heittopussi, josta eri tahot vuorollaan yrittävät päästä eroon heittämällä sen nopeasti eteenpäin. Nyt olemme tilanteessa, jossa vastuuta ei enää yksinkertaisesti voi siirtää toisille tai nostaa käsiä pystyyn. Työpaikoilla on viimeistään nyt syytä ottaa käyttöön kaikki mahdolliset ennaltaehkäisevät toimet ja myös yhteiskunnan on tarjottava riittävää apua mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville, erityisesti nuorille.
Poliitikot kyllä puhuvat, mutta lainsäädännön tasolla ei tapahdu uudistuksia. Tilanne on monimutkainen ja vaikea, mutta varmuudella ratkaistavissa, jos tahtotila on olemassa. Odottamisen aika on nyt ohi, sillä tilanne on jo aikaa sitten riistäytynyt käsistä. Laastarointi ei enää auta, nyt tarvitaan akuutisti tehohoitoa.
On järkyttävää, että työelämästä putoaa jatkuvasti pois nuoria, joilla olisi vielä vuosikymmeniä työuraa jäljellä. Osa päätyy pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle ennen kuin työura oikein edes ehtii alkaakaan. Tämä on yksilölle tragedia, mutta myös suuri menetys työelämälle ja koko yhteiskunnalle.
Työeläkeyhtiöt siis myöntävät tuhannelle alle 34-vuotiaalle päätöksen, jolla he jäävät kokonaan pois työelämästä. Tuntuu käsittämättömälle, että näin nuoria jää työelämän ulkopuolelle. Heillä olisi työuraa jäljellä suurinpiirtein saman verran kuin elettyjä vuosia.
Työelämä on keskeinen osa elämää, johon liittyy ansioiden lisäksi myös sosiaalista kanssakäymistä, osaamisen kehittymistä, haasteita ja onnistumisia. Nähdäkseni kaikilla pitäisi olla siihen mahdollisuus kykyjensä ja jaksamisensa mukaan, olipa se sitten neljä tai neljäkymmentä tuntia viikossa. Kysymys herää, että miten tähän tilanteeseen on ajauduttu?
Koko ongelman oireita on nyt pakko hoitaa kunnolla, jotta kaikki saavat tarvitsemansa avun ja voisimme mahdollisimman hyvin ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä. Samalla on syytä oireiden lisäksi keskittyä juurisyihin, miksi nuoremme voivat huonosti?
Vaikka päättäjiämme ei kiinnostaisi asian inhmillinen puoli, luulisi kiinnostuksen heräävän edes talouslukujen valossa. 11 miljardia euroa vuodessa. Sillä kattaisi esimerkiksi osan valtion velasta tai vaikkapa hävittäjähankinnat.
Lue myös:
Tradenomien ratkaisut maailman parhaan työelämän rakentamiseksi
Tradenomien hallitusohjelmatavoitteet
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Irtisanomissuojan heikentäminen passivoi työyhteisöjä
Jos lainsäädäntö toteutuu esitetyllä tavalla, työntekijöille voi tulla lähtö työsuhteesta aiempaa heppoisimmilla perusteilla, ilman sitä painavaa syytä. Yksi ennakoimaton lopputulos irtisanomissuojan heikentämiselle voi olla työyhteisöjen passivoituminen. Koko lakihanke oli alunperinkin perusteluiltaan hataralla pohjalla.
Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.
Psykologin vinkit: Huomioi neurodiversiteetti työelämässä
Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? Miten sinä itse onnistut huomioimaan neurodiversiteetin parhaalla mahdollisella tavalla omassa työyhteisössäsi?
TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025
Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Jatkossa työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.
Kiireen kulttuuri vie työstä tehon - terveisiä teknologia-alan tulevaisuusvuoropuhelusta
Teknologia-alan toimijat hakevat ratkaisuja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Tulevaisuusvuoropuhelussa keskusteltiin organisaatiokulttuurin roolista työssä jaksamisessa ja kiireen tunnun luomisessa.