Sama palkka samasta työstä – sukupuolesta huolimatta

5.3.2021 | Työelämä

Palkkausta pitäisi ohjata ajattelu “sama palkka samasta työstä”. Pitäisikö lauseen loppuun vielä lisätä "sukupuolesta huolimatta"? Naisten asema työelämässä on parantunut vuosien varrella, mutta täyttä tasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu. Palkkaus on tekijä, jossa tasa-arvon kanssa riittää edelleen tehtävää. Elämme vuotta 2021, mutta sukupuoli määrittelee edelleen joillain aloilla suurimman eron palkoissa, kun verrataan sukupuolten välisiä palkkoja vastaavissa tehtävissä. 

Sijoittuminen ja rakenteet selittävät palkkaeroja

Naisten ja miesten välinen palkkaero on Tradenomien tutkimusten perusteella hieman kaventunut, mutta ero on edelleen suhteettoman suuri. Tuoreimman tutkimuksemme mukaan sukupuolten väliset palkkaerot ovat todellisuutta kaikilla asematasoilla ja miesten palkat ovat korkeampia sekä keskiarvolla että mediaanilla tarkasteltuna.

Sijoittuminen työelämässä selittää osan palkkaerosta, sillä miehet työskentelevät naisia useammin esimerkiksi johtotehtävissä. Miehistä 85 % työskentelee asiantuntijan, keskijohdon tai johdon tehtävissä, kun naisista vastaavilla asematasoilla työskentelee 70 %.

Julkisella sektorilla työskentelee enemmän naisia ja julkisella sektorilla palkat ovat matalampia kuin yksityisellä. Palkkaeroihin vaikuttaa myös se, että naiset pitävät valtaosan perhevapaista, mikä hidastaa uralla etenemistä ja tätä kautta palkkakehitystä.

Naisten matalammat palkkatoiveet luovat eriarvoisuutta

Naiset jäävät palkkauksessa jälkeen jo työsuhteen alkumetreillä, sillä töihin tullessaan he pyytävät vähemmän palkkaa kuin miehet. Myös palkankorotuspyynnöissä naiset saattavat helposti olla miehiä varovaisempia.

Jos työnantajalla ei ole selkeää palkkapolitiikkaa, ollaan erilaisten palkkapyyntöjen takia tilanteessa, jossa työpaikalla on syntynyt sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta. 

Miten saisimme tasattua miesten ja naisten palkkatoiveita, jotta välttyisimme oman työn alihinnoittelulta ja palkkaerojen kasvulta?

Jos työnantaja toimii vastuullisesti tasa-arvoperiaatetta noudattaen ja työpaikalla palkkaukselle on selkeät perusteet, työnantaja tuo jo palkatessa esiin, että palkkatoive jäänyt alakanttiin ja muut samaa työtä tekevät ansaitsevat enemmän. 

Yksinkertaisilla keinoilla kohti palkkatasa-arvoa

Edellämainittu edellyttää kuitenkin sitä, että työnantaja tuntee vastuunsa ja on sitoutunut edistämään tasa-arvoa. Palkkaus voidaan tehdä tasa-arvoiseksi ainoastaan yhteistyöllä. 

Tarvitaan myös palkkatietoutta, jota lisätään keskustelemalla palkoista avoimesti sekä työpaikka- että yhteiskuntatasolla. Pelkkä tieto palkkasummista ei kuitenkaan riitä, vaan työpaikoilla on selkeästi määriteltävä ja työntekijöille kerrottava, mistä palkka muodostuu.

Vaatii hieman vaivannäköä varmistaa, että tehtävänkuva ja vastuut sekä aiempi työkokemus ja osaaminen vaikuttavat palkkaan oikudenmukaisesti. On myös oltava selvää, millä perusteilla palkkausjärjestelmään sijoitutaan. Näin myös henkilöstön kokemat selittämättömät palkkaerot voivat saada selityksen ja tämä edesauttaa tasa-arvon kokemuksen syntymistä. 

Lisäksi meneillään olevalla perhevapaauudistuksella pyritään vaikuttamaan perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen perheen sisällä, joka luo tasa-arvoa myös työelämään. 

Ennen kaikkea samapalkkaisuuden toteutumiseen tarvitaan vielä nykyäänkin rohkeutta vaatia tasa-arvoista kohtelua ja huomauttaa epäkohdista, tervettä ylpeyttä omasta osaamisesta sekä uskoa siihen, että kaikilla tulee olla työelämässä yhtäläiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. 

Joonas Kopra

Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala

050 407 4876

joonas.kopra@tradenomi.fi

Anna Sirviö

Kehityspäällikkö, tutkimustoiminta ja tiedontuotanto

Lisää aiheesta: Työelämä

Irtisanomissuojan heikentäminen passivoi työyhteisöjä

Jos lainsäädäntö toteutuu esitetyllä tavalla, työntekijöille voi tulla lähtö työsuhteesta aiempaa heppoisimmilla perusteilla, ilman sitä painavaa syytä. Yksi ennakoimaton lopputulos irtisanomissuojan heikentämiselle voi olla työyhteisöjen passivoituminen. Koko lakihanke oli alunperinkin perusteluiltaan hataralla pohjalla.

Lue lisää

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Lue lisää

Psykologin vinkit: Huomioi neurodiversiteetti työelämässä

Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? Miten sinä itse onnistut huomioimaan neurodiversiteetin parhaalla mahdollisella tavalla omassa työyhteisössäsi?

Lue lisää

TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025

Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Jatkossa työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.

Lue lisää

Kiireen kulttuuri vie työstä tehon - terveisiä teknologia-alan tulevaisuusvuoropuhelusta

Teknologia-alan toimijat hakevat ratkaisuja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Tulevaisuusvuoropuhelussa keskusteltiin organisaatiokulttuurin roolista työssä jaksamisessa ja kiireen tunnun luomisessa.

Lue lisää