Onko sopimussakko työsopimuksessa normaali käytäntö?

7.5.2024 | Laki

KYSY JA TYÖSUHDEJURISTIMME VASTAA

KYSYMYS

Sain työsopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi. Onko työsopimuksessa oleva sopimussakko nykyisin normaali käytäntö?

VASTAUS

Sopimussakko tarkoittaa ennalta sovittua rahasummaa, joka tulee osapuolen maksettavaksi, jos sopimusta rikotaan. Sopimussakko on yleinen yritysten välisissä sopimuksissa, joissa sen ajatuksena on sopimusten noudattamisen tehostaminen.

Sopimussakko tulee maksettavaksi riippumatta siitä, onko sopimusrikkomuksesta aiheuttanut vahinkoa. Sen sijaan työsopimukseen asetettu sopimussakko ei ole normaali käytäntö suomalaisilla työmarkkinoilla. Huolestuttavana ilmiönä työsuhdeneuvonnassamme on viime aikoina ilmennyt, että yhä useampiin tradenomien työsopimuksiin yritetään sopia sopimussakkoja.

Työsopimuksiin on ehdotettu sopimussakkoja muun muassa salassapitovelvollisuuteen tai kaikkiin työsopimuksen ehtoihin liittyen. Sopimussakon maksuvelvollisuuden syntyminen on usein määritelty epämääräisesti ja ehdotetut sopimussakot ovat yksityishenkilöille valtavan suuria – esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavia summia.

Emme suosittele sopimaan työsopimuksessa sopimussakoista. Työsopimuksen ei tulisi asettaa työntekijälle ylimääräisiä maksuvelvollisuuksia työnantajaa kohtaan. Vahingonkorvaus- ja työoikeudessa on jo olemassa säännöksensä sille, miten työntekijä vastaa mahdollisista laiminlyönneistään ja rikkomuksistaan. Työntekijä on vahingonkorvausvelvollinen esimerkiksi salassapitovelvoitteidensa rikkomisesta. Näin ollen juridista tarvetta sopimussakkoehdoille työsopimuksessa ei ole.

Ainoa poikkeustilanne on työsopimukseen liittyvä kilpailukieltosopimus, jota vahvistetaan yleisesti sopimussakolla. Työsopimuslaissa säädetään nimenomaisesti, että kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Toisaalta laki määrää myös työnantajan korvaamaan työntekijälle taloudellisesti kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta, joten velvoitteiden voidaan ajatella tässä tapauksessa olevan tasapainossa.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Salla Viitanen Tradenomi-lehdessä 1/2024. Lue lehti täällä.

Kysyttävää sopimuksista? Jäsenenä saat apua työsuhdeneuvonnastamme, voit esimerkiksi tarkistuttaa työsopimusluonnoksen työsuhdejuristeillamme.


SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS

Työsopimusluonnos – mitä pitää tarkistaa?

Mitä työsuhteen alkaessa voi sopia lomista?

Mitä on huomioitava liukuvan työajan osalta?

Lisää aiheesta: Laki

Perhevapaasyrjintä on valitettavan yleistä työelämässä

Lainsäädäntö on selvä: ketään ei saa syrjiä työelämässä perhevapaan takia.

Lue lisää

Muista nämä, jos teet lisä- tai ylitöitä

Työelämässä tulee välillä vastaan tilanteita, joissa lisä- tai ylitöiden tekeminen saattaisi olla tarpeen. Nämä asiat olisi hyvä tietää ennen niihin ryhtymistä.

Lue lisää

Miten toimia, jos loppupalkka tai työtodistus jää saamatta? Juristi vastaa

Mitä tehdä jos loppupalkka ja työtodistus jäivät saamatta? Lue juristin vinkit!

Lue lisää

Mitä pitää muistaa, kun työsuhde päättyy?

Työsuhteeni on päättymässä. Mitä kaikkia asioita minun pitää muistaa ja ottaa huomioon? Lue juristin vastaus!

Lue lisää

Lakimuutos tepsi perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin – taustalla pitkä vaikuttamistyö

Lainmuutos karsi perusteettomia kilpailukieltosopimuksia ja toi korvaukset kaikille, mutta tilalle ovat hiipineet epämääräisemmät houkuttelukiellot.

Lue lisää