Strategiatyö on dialogia

24.1.2023 | Työelämä

Tiedätkö, mitä organisaation strategia tarkoittaa sinun ja työsi kannalta? Jos et tiedä, et ole yksin: monilla työntekijöillä ei nimittäin ole käsitystä siitä, miten strategia liittyy heihin.


Teksti: Sanna Leskinen | Asiantuntija: Paula Kilpinen, KTT, liiketoimintajohtaja ja coach

 

Työntekijät on kutsuttu yrityksen auditorioon. Tunnelma on jännittynyt, sillä valkokankaalle heijastetaan organisaation uusi strategia. Johto aloittaa esityksen, mutta auditorion pehmeässä nojatuolissa alkaa pian haukotuttaa. Strategiaesityksen asioilla ei tunnu olevan mitään tekemistä oman työn arjen kanssa. Kuulostaako tilanne tutulle?

 – Organisaatioissa ajatellaan usein, että kun strategia on valmis ja sen pohjalta laaditaan tiimi- tai henkilökohtaiset tavoitteet, niin strategia jalkautuu. Silloin unohdetaan, että strategia ei tee mitään, ihmiset tekevät, sanoo Paula Kilpinen. Hän on johdon neuvonantaja, yritysvalmentaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut omaan väitöskirjaansa pohjautuvan tietokirjan Inhimillinen strategia.

– Strategiatyö on pitkälti johdon ja hallituksen välinen projekti. Siihen ei yleensä osallisteta muita työntekijöitä. Ajatellaan, että strategia on valmis siinä vaiheessa, kun strategiset valinnat on tehty ja saatu powerpoint-esitys valmiiksi. Strategiaa laatiessa olemme niin kiinni kartan tekemisessä, että unohdamme, mikä maasto on.

”Strategiassa jäädään usein liikaa ylätasolle tai sitten strategia on niin kaukana tulevaisuudessa, että työntekijät eivät hahmota sitä”, Paula Kilpinen sanoo.

Toisinaan strategiaa laadittaessa on ajateltu lähinnä sijoittajia. Jos strategiatyöhön otettaisiin mukaan eri taustoista tulevia työntekijöitä, niin näkemykset voisivat olla parempia. Lisäksi strategia itsessään ei tee mitään, jos ihmiset eivät vie sitä käytäntöön.

– Strategiassa jäädään usein liikaa ylätasolle tai sitten strategia on niin kaukana tulevaisuudessa, että työntekijät eivät hahmota sitä.

Ensin jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Muuten voi käydä niin, että työntekijät palaavat tekemään samaa työtä ja samalla tavalla kuin aina aiemminkin.

Tunnetason kytkös vie strategiaa käytäntöön

Organisaatioiden strategiat sisältävät usein konsulttijargonia. Jo kielenkäyttö ja terminologia vieraannuttaa ihmiset strategiasta. Siksi he eivät koe strategiaa omakseen, tai luo siihen tunnetason kytköstä. Kuitenkin työntekijät saavat organisaation tuloksen aikaan ja tekevät muutoksen. Johdon pitää osata sanoittaa, mitä strategia tarkoittaa käytännön tekemisenä niin hyvin, että työntekijät tunnistavat itsensä strategiasta.

– Strategia kertoo siitä, mikä on iso kuva. Mitä me teemme, mitä emme tee, mikä on meidän suuntamme. Strategialla on siis iso rooli organisaatiokulttuurin rinnalla. Sen takia vastuu on kaikilla organisaatiossa.

 ”Edelläkävijäyritykset pyrkivät strategian inhimillistämiseen yksinkertaisesti siksi, että se on oikein ja vastuullista toimintaa.”

Lähijohtajilla tai esihenkilöillä on puolestaan tärkeä rooli, kun strategiaa lähdetään viemään henkilökohtaiselle tasolle. Parhaimmillaan esihenkilö ja hänen tiiminsä käyvät dialogia. Se ei onnistu niin, että kerrotaan, mitä tavoitteita strategia tarkoittaa työntekijän kannalta ja toivotaan, että hän itse ohjautuu niitä kohti.

Kun ihminen itse oivaltaa oman roolinsa strategiassa, niin silloin hän rakentaa tunnesiteen siihen. Lähijohtajan tehtävä on kertoa strategiasta ja kysyä oikeita kysymyksiä sen pohjalta. Esimerkiksi: Jos nämä ovat meidän strategiset painopistealueemme, niin mitä se sinun roolissasi tarkoittaa? Mitä sinun pitäisi osata? Miten sinun pitäisi muuttaa tapaasi tehdä työtä? Mitä tavoitteita voisit asettaa itsellesi? Mitkä ovat onnistumisen mittareita ja miten voit saavuttaa ne?

Oleellista on myös ymmärtää ihmisten unelmat, eli mitä he haluavat oppia ja millä tavalla he haluavat kokea osallisuutta.

– Kun ihmisten unelmat ja toiveet kohtaavat liiketoiminnan tarpeet, niin saamme ihmeitä aikaiseksi.

Elävän työelämän strategia

Jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Ilman tätä ihmiset toimivat, kuten ennenkin.

Jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Ilman tätä ihmiset toimivat, kuten ennenkin.

Kilpinen kehottaa pysähtymään työntekijöiden kanssa käytävien keskustelujen äärelle, kun uutta strategiaa lanseerataan. Hänen mukaansa se näkyy tuloksissa ja aikainvestointi voi tulla moninkertaisena takaisin.

– Jos työntekijät eivät ymmärrä strategiaa, niin organisaatiossa ei saada tavoiteltavaa muutosta aikaan. Silloin strategia jää kalvosetiksi, joka löytyy yrityksen intranetistä ja jota kukaan ei elä todeksi.

Kilpisen mukaan strategia lähtee elämään, kun työntekijät haluavat kehittää omaa osaamistaan ja toimia strategian mukaisesti. Se voi tarkoittaa asioiden tekemistä aivan eri tavalla kuin aiemmin.

– Näin voimme saada tuloksia aikaan ja työntekijät voivat paremmin.


Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 4/2022.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Epäasiallinen kohtelu työpaikoilla - tehdään siitä yhdessä loppu!

Epäiletkö työuupumusta? Ammattilaisen vinkit uupumuksen ensimerkkeihin

Luottamusmies työskentelee porukan puolesta

Lisää aiheesta: Työelämä

Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros

Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.

Lue lisää

Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen

Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.

Lue lisää

Työelämä tarvitsee radikaalisti myönteisen asennemuutoksen vanhempainvapaisiin

Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa työelämän tärkeään teemaan: vanhempainvapaaseen. Tukemalla vanhempainvapaita ei tueta vain työntekijöitä, vaan myös lapsia – tulevaisuuden yhteiskunnan jäseniä.

Lue lisää