Paljonko taloushallintoalalla ansaitaan ja kuinka ansiot ovat kehittyneet? Miten kilpailukieltoehtoja alalla käytetään ja miten hyvin palkkapolitiikkaa ylipäänsä tunnetaan?

Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia viime syksynä alan korkeakoulutetuille suunnatussa kyselyssä, jonka toteutimme yhteistyössä neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa.

Vastaajista hieman yli puolella (53%) palkka oli noussut viimeisen vuoden aikana. Merkittävin tekijä ansioiden kehitykseen oli henkilökohtaisen lisän, eli meriittikorotuksen saaminen. Puolet vastaajista oli keskustellut palkastaan vuoden sisään oman esihenkilönsä kanssa. Valtaosa (80%) kuitenkin toivoo, että palkkakeskusteluja käytäisiin säännöllisesti vuosittain, vaikka keskustelu ei korotuksiin johtaisikaan. Kannustamme jäseniämme ottamaan palkka-asiat säännöllisesti puheeksi ja esimerkiksi liittää se osaksi laajempia kehitys- ja/tai osaamiskeskusteluja. Jos työpaikallasi näitä keskusteluja ei käydä, asiasta kannattaa avata keskustelu kollegoiden ja johdon kanssa, sillä nämä mallit hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

Vastaajina Tradenomien jäsenten lisäksi muiden YTN-liittojen taloushallintoalan jäsenet

Edelleen siis lähes puolet jää kokonaan ilman henkilökohtaisia palkankorotuksia, jolloin liittojen neuvottelemien kaikille maksettavien yleiskorotusten rooli korostuu entisestään ansiokehityksessä. Paitsi että yleiskorotuksilla turvataan yksittäisen asiantuntijan ansiokehitystä, niillä turvataan myös ostovoiman kehitystä hintojen ja verojen noususta huolimatta. Vaikka yleiskorotuksen prosentit kuulostavatkin julkisessa keskustelussa pieneltä, ne tuovat kuitenkin jäsenistöllemme useita satoja euroja vuodessa lisää rahaa. Kokonaisuutena esimerkiksi tähän mennessä neuvotellut sopimukset tuovat jäsenillemme konkreettisesti noin 1,4 miljoonaa euroa.


Ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys ja palkankorotuksiin vaikuttavat tekijät yksityisellä sektorilla. Lähde: YTN-data 2020

Miksi palkkapolitiikan tuntemus on tärkeää?

Palkkajärjestelmät kokonaisuudessaan ovat alalla harvalle tuttuja. Vain vajaalla 23 prosentilla on työpaikalla palkkausjärjestelmä tai -politiikka, jonka sisällön he tuntevat. Palkkausjärjestelmän tai muun palkkapolitiikan olemassaolon tietää työpaikallaan noin 17 prosenttia vastaajista, mutta niiden sisältö ei ole tuttu. Ilman kattavaa ymmärrystä oman työpaikan palkkapolitiikasta on vaikea peilata asetettujen tavoitteiden saavuttamista suhteessa rahaan.

Yhtenä sitouttamisen ja motivoivana tekijänä työpaikoilla on reilu ja läpinäkyvä palkkapolitiikka, jonka sisältö on henkilöstölle tuttu. Oikeudenmukaisuuden kokeminen palkkausjärjestelmiä toteutettaessa lisää myös työtyytyväisyyttä ja sitä kautta tehokkuutta. Parhaimmillaan se toimii myös vetovoimatekijänä yritykselle muiden työsuhteen ehtojen rinnalla. Valitettavasti tässä onkin vielä reilusti taloushallintoalalla työsarkaa, sillä 30 prosentilla vastaajista ei ole työpaikallaan palkkausjärjestelmää ja 30 prosenttia ei tiedä sellaisen olemassaolosta.

Kilpailukieltosopimukset taloushallintoalalla

Vuoden vaihteessa kilpailukieltoja koskeva lainsäädäntö uudistui. Työelämässä niiden käytöstä oli muodostunut enemmän normi kuin poikkeus ja niiden käyttö on ulotettu laajalti tehtäviin, joissa kilpailukiellot eivät ole välttämättömyys.

Kyselyyn vastanneista noin 35 prosentille on tehty kilpailukieltosopimus ja valtaosalla heistä kilpailukiellon pituus vaihteli yhdestä kuukaudesta puoleen vuoteen. Valitettavasti 91 prosentilla kilpailukieltosopimuksessa ei ole sovittu rahallisesta korvauksesta. Näin ollen monella hankaloituu työpaikan vaihto käytännön ja taloudellisten syiden takia. Tästä joukosta lähes 60 prosenttia piti kilpailukieltosopimuksen tekemistä omalla kohdallaan perusteettomana.

Lakiuudistus korjaa nimenomaan näitä epäkohtia. Jatkossa kilpailukieltosopimuksia tehdään ainoastaan tarkan harkinnan ja perustellun syyn takia, ei automaationa kaikkiin sopimuksiin. Mikäli perustellusta syystä kilpailukieltosopimus solmitaan, siinä on sovittava myös korvauksista. Alle puolen vuoden rajoitusaikana korvaus työntekijälle on 40 prosenttia palkasta ja yli puolen vuoden mittaisista rajoitusajoista korvaus on 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajan.

Siksi on erittäin tärkeää, että vuoden vaihteessa voimaan tullut uusi kilpailukieltolainsäädäntö korjaa juurikin tällaisia epäkohtia. Kilpailukielto on valitettavasti viime vuosina muodostunut tavaksi. Se ei kuitenkaan saa olla automaatio sopimuksissa, vaan sen tarve tulee harkita todella tarkkaan. Mikäli jatkossa kielto on perustellusta syystä tarpeen tulee siitä aina saada korvaus. Enintään 6 kk rajoitusaikana korvaus on 40 % palkasta ja vastaavasti yli 6 kk rajoitusaikana korvaus on 60% palkasta koko rajoitusajan. Toki korvauksista on aina mahdollisuus sopia lakia paremmin ja jos se on ajankohtaista kohdallasi, ota yhteyttä työsuhdeneuvontaamme!

Tavoitteenamme on edistää taloushallintoalan tradenomien työoloja ja ansiota sekä osaamisen kehittämistä, joka on muuttuvassa työelämässä asiantuntijoille keskeistä. Mitä suurempi joukko alalla työskenteleviä tradenomeja järjestäytyy meille Tradenomeihin, sen paremmat mahdollisuudet meillä on tähän vaikuttamistyöhön.

---

Kysely toteutettiin syksyllä 2021 ja siihen vastasi tilintarkastus- ja  liikkeenjohdon konsultointi- sekä taloushallinnon alalla työskenteleviä YTN-liittojen jäseniä. Palkkojen lisäksi kyselyssä selvitettiin alan palkkausjärjestelmiä, kilpailukieltoja sekä työaikaa. Lisätietoja kyselyn tuloksista löydät täältä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka vastaa Akavan kentässä ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminnasta teollisuudessa, palvelualoilla ja järjestösektorilla. YTN:n jäseninä on 19 akavalaista liittoa, joiden kautta se edistää yli 173 000 asiantuntijaa ja esihenkilöä eri toimialoilla. Tradenomit on YTN:n neljänneksi suurin jäsenjärjestö. ytn.fi