Asiantuntijan kannattaa ottaa käyttöön tekoäly käyttöön viimeistään nyt. Ihan kaikkeen tekoälykään ei kuitenkaan taivu – ja siksi sitä täytyy oppia käyttämään oikein – ja turvallisesti.

Miltä kuulostaisi tekoälyn suunnittelema ja toteuttama mainoskampanja? Tai myyntisuunnitelma, jonka takana olisikin tekoäly – ja joka olisi syntynyt käytännössä muutamissa sekunneissa? Teknologiavaikuttaja Risto Linturin mukaan tekoälyä kannattaisi hyödyntää juuri tällaisissa projekteissa.

Linturi on tutkinut tekoälyä vuosien ajan. Hän uskoo, että tekoäly voi mullistaa työelämän ja työnteon tavat kokonaan – tietyin varauksin.

– Suorittavan työn tekemiseen tekoäly tulee kyllä vaikuttamaan. Se suoriutuu yleensä teknisistä suorituksista ihmisiä paremmin ja nopeammin, Linturi sanoo.

Linturi ottaisi tekoälyn mieluusti esimerkiksi mainoskampanjan suunnittelijaksi ja toteuttajaksi.

–  Mainostoimistolla voi kestää vähintäänkin päiviä luoda erilaisia visioita ja kuvaehdotuksia, jotka he voivat esitellä asiakkaalleen – eivätkä ehdotukset välttämättä ole lopulta kovin erikoisia. Tekoäly saattaa tehdä saman paremmin ja nopeammin, ja samalla erilaisia vaihtoehtoja voi pyytää kymmeniä. Ihminen ei pysty samaan, Linturi sanoo.

Hän huomauttaa, että tekoälynkin kanssa taustalle tarvitaan kuitenkin lopulta ihminen – ja ihmisaivot.

– Vaikka tekoäly loisi suunnitelmat ja toteutuksen, taustalla olevan ihmisen täytyy ymmärtää tarpeita, eli esimerkiksi tässä tapauksessa mainostoimiston asiakkaan tarpeita, toiveita ja merkityksiä. Tekoäly voi luoda ehdotuksia, mutta ihminen on se, joka lopulta valikoi, mitkä tekoälyn luomista ehdotuksista ovat parhaita, hän sanoo.

Digitalisaation jatke?

Villeimmissä tulevaisuusvisioissa robotiikka ja tekoäly korvaavat työntekijät, eikä maailma ole enää koskaan entisensä. Ajatus maailmasta, jossa koneet hoitavat työt on kutkuttanut niin tutkijoita kuin elokuvakäsikirjoittajiakin vuosikymmenten ajan.

Viime vuosina osa visioista on alkanut konkretisoitua: Chat GPT:n ja Google Bardin kaltaisten keskustelurobottien ansiosta kuka tahansa voi käytännössä kysyä tekoälyltä mitä tahansa. Lisäksi muutamalla klikkauksella tekoälyn voi saada luomaan millintarkkaa taidetta ja esimerkiksi säveltämään musiikkia.

Linturi uskoo, että tekoälyn kehittyminen jatkaa työelämän murrosta, ja muutos saa vääjäämättä aikaan myös vastustusta.

– Esimerkiksi silloin, kun taitto-ohjelmat korvasivat latojien työn 1980-luvulla, moni kapinoi vastaan. Sama tapahtuu luultavasti nytkin. Osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu lopullisesti tai jopa katoaa. Samalla syntyy tarve uudenlaiselle osaamiselle, hän kertoo.

Linturin mukaan tekoäly voi toisaalta tuoda ratkaisuja myös työvoimapulaan. Joillain aloilla se voi vähentää työvoiman tarvetta.

– Aina markkinavaikutus työn määrään ei kuitenkaan ole vähentävä. Esimerkiksi kirjanpitoa voidaan tehostaa tekoälyn avulla valtavasti, mutta samalla on helppo keksiä yhä enemmän raportoitavaa, johon tarvitaan kirjanpitotaitoa. Tekoälyn mahdollistama työn tuottavuuden kasvu voi siis kadota raportoinnin määrään, Linturi sanoo.

Tekoäly on nerokas ideointityökalu

Asiantuntijatyössä tekoäly voi toimia jatkossa erinomaisena sparrailu- ja ideointityökaluna. Linturi kertoo esimerkin hankkeesta, jossa oli mukana erinomainen myyjä, ja johon kaivattiin lisää ideoita.

– Kuvasin tekoälylle hankkeen ja pyysin sitä listaamaan potentiaaliset kohderyhmät ja myyntiargumentit eri organisaatioille. Sain vastaukseksi listan, jossa jokaiselle organisaatiolle oli suunniteltu erikseen erinomaiset myyntiargumentit. Tällaiseen työhön oltaisiin tarvittu viiden hengen aivoriihi ja vähintään yhden työpäivän verran työaikaa kaikilta viideltä ihmiseltä, hän sanoo.

– Tekoälylle voi esimerkiksi kuvata hankkeen, kertoa mitä siltä odotetaan ja tarvitaan ja sitten kysyä, mitä hankkeelle kannattaisi seuraavaksi tehdä. Ideat voivat olla yllättäviä ja oikeasti hyviä, Linturi jatkaa.

Hän huomauttaa, että tekoälyltä kannattaa kysyä myös vasta-argumentteja.

– Kysyin huvikseni kerran tekoälyltä, millä argumenteilla minulle kannattaisi myydä pinkki auto ja millaisia mahdolliset vasta-argumentit voisivat olla. Ne olivat niin hyviä, että luettuani ne minun teki mieli lähteä ostamaan pinkki auto.

Lisäksi tekoälyä voi pyytää opettajaksi.

– Tekoälyä voi pyytää harjoituttamaan sellaisia asioita, joissa itse kokee tarvitsevansa apua. Esimerkiksi ennen englanninkielistä kokousta siltä voi pyytää sanalistan tärkeimmistä avainsanoista englanniksi.

Huomioi tekoälyn tietoturvariskit ja eettiset pulmat 

Kaikkeen tekoäly ei kuitenkaan taivu – tai vaikka taipuisikin, ihan kaikkeen sitä ei kannata yrittää hyödyntää. Linturi painottaa, että tekoäly ei ole tyhmä, mutta siltä täytyy osata kysyä asioista oikein.

– Moni tekee tekoälyn kanssa sen virheen, että kysyy siltä jotain sellaista, minkä löytäisi Googlesta. Oli tekoälyllä käytettävissä sitten millainen datan määrä hyvänsä, täytyy muistaa, että se on kuitenkin tuhansia kertoja pienempi kuin Googlen tietokannasta löytyvä data. Jos tekoälyltä alkaa kysyä yksityiskohtaisia tietoja, vastaukseksi voi tämän takia saada oikeannäköistä satua.

Samasta syystä tekoälyä ei kannata kyykyttää.

– Siinä ei voita mitään. Tekoälyn päättelykykyyn kannattaa muutenkin suhtautua, kuin 10-vuotiaan päättelykykyyn. Sen ikäinen voi olla ihan hyvä päättelemään, mutta päättelykyvyssä voi kuitenkin olla porsaanreikiä.

Myös tietoturvan kanssa on oltava tarkkana. Tekoäly hyödyntävää erinäisiä pilvipalveluita, ja myös niiden kautta syötetty tieto kulkee usein suoraan pilvipalveluun.

– Täytyy olla huolellinen, ettei pilvipalveluun tule syöttäneeksi kenenkään henkilökohtaisia tietoja tai esimeriksi asiakkaiden tietoja.

Tekoäly on jo kaikkialla – siksi siihen kannattaa perehtyä

Tekoälyn käyttö kannattaa ottaa haltuun viimeistään nyt. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun vanhemman tutkijan Anna Lahtisen mukaan tekoälyn perusominaisuuksia on hyödyllistä ymmärtää, sillä tekoäly auttaa monissa päivittäisissä työtehtävissä, vaikka sen vaikutusta ei aina tulekaan huomanneeksi.

Tekoälyn perusominaisuuksia on hyödyllistä ymmärtää, sillä tekoäly auttaa monissa päivittäisissä työtehtävissä, vaikka sen vaikutusta ei aina tulekaan huomanneeksi.

– Tekoäly on sulautunut huomaamattomasti päivittäiseen elämäämme, olipa kyse automaattisista suositusjärjestelmistä, jotka ehdottavat meille seuraavaa katsottavaa sarjaa, reittiehdotuksista liikenteessä, asiakaspalvelubottien tarjoamasta nopeasta avusta, synonyymien haussa Microsoft Word -sovelluksessa, tai vaikkapa sähköpostien suodattamisesta roskapostikansion ulkopuolelle, mikä auttaa organisoimaan työtämme, Lahtinen kertoo.

Tekoälyn käyttöalueet ovat laajat ja monimuotoiset

– Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi datan analysointiin, varastonhallinnan ja logistiikan optimointiin, kysynnän vaihtelujen ennustamiseen ja markkinatrendien tunnistamiseen.

Lahtinen muistuttaa, että tekoälyn itsenäiseen opiskeluun on tarjolla paljon maksuttomia työkaluja ja verkkokursseja.

– Lisäksi suomalaisilta yrityksiltä löytyy jo paljon tekoälyosaamista ja tekoälytarinoita, joista voi ottaa opiksi.

Lahtinen on tutkinut tekoälyä mahdollisuuksia työelämässä ja tukenut yrityksiä tekoälyn käyttöönotossa. Lisäksi hän ollut mukana luomassa muun muassa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta sekä tekoälyn käytöstä kertovaa Aistories.fi-sivustoa.

– On hyvä ymmärtää tekoälyn vaikutukset oman alan kontekstissa. Oivallus ja oppiminen tekoälyn mahdollisuuksista ei ainoastaan rikasta liiketoimintaa, vaan se voi myös mullistaa tapasi tehdä työtä, Lahtinen kertoo.

Haaga-Heliassa ja monessa muussa korkeakoulussa on luotu ohjeita siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää opinnoissa.

– Koen itse, että tekoälyä ja sen käyttöä esimerkiksi opinnoissa on mahdotonta kieltää. Kieltäminen olisi vähän sama, kuin yrittäisi kieltää internetin käytön kokonaan, hän sanoo.

Ota kehitys vastaan positiivisella asenteella

Lahtinen kannustaa ottamaan kehityksen vastaan positiivisella asenteella.

– Eettisiä kysymyksiä täytyy toki pohtia, ja siksi tekoälyn käyttöön tarvitaan pelisääntöjä – sekä korkeakouluissa että työelämässä, Lahtinen sanoo.

Hän uskoo, että tekoälyllä voi olla paljon tarjottavaa korkeakoulumaailmaan.

– Tekoäly voi auttaa löytämään innovatiivisia työtapoja ja kehittämään opetusta ja opetusmenetelmiä. Parhaimmillaan se voisi räätälöidä opiskelukokemusta siten, että kokemus vastaa paremmin opiskelijan yksilöllisiä tarpeita, hän sanoo.

Vinkit: Näin saat tekoälyn vastaamaan fiksusti

1. Mieti, mitä olet kysymässä.

Tekoäly osaa vastata monenlaisiin kysymyksiin, mutta sen vastaukset eivät välttämättä ole totta. Jos haluat tietää, paljonko Suomessa myydään vuosittain maitoa, kysy asiaa Googlelta. Jos haluat tietää, millaisin keinoin maitoa voitaisiin markkinoida, tekoäly voi antaa mainioita vastausvaihtoehtoja.

2. Selitä tekoälylle.

Jotta saat parhaan mahdollisen vastauksen, kerro tekoälylle tarkkaan, mitä olet hakemassa. Jos haluat, että tekoälyn antamat vastaukset liittyvät esimerkiksi tiettyyn markkinointistrategiaan, kerro strategia tekoälylle ja pyydä sitä käyttämään strategiaa.

3. Muista, että tekoäly ei ole parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan päättelykykyä.

Tekoälyltä voi saada hyviä ideoita, mutta päättely kannattaa luultavasti tehdä itse – ihmisaivoin.

 

Teksti: Pi Mäkilä; Kuvat: Anna-Kaisa Jormakainen, iStock. Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 3/2023.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tekoäly on tradenomin tukiäly

Tutustu lisää tekoälyn hyödyntämiseen työssä. Katso ChatGPT - miten luova tekoäly mullistaa työsi -webinaari!

Miten valmistautua kehityskeskusteluun? Lue asiantuntijan vinkit!