Kyberturvan parissa työskentelevän Vuokko Siiskosen työssä tilanteet muuttuvat nopeasti ja yllättäen. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset.

Vuokko Siiskonen istuu luurit päässä ison osan työpäivästä. Etäpalavereja on päivittäin. Hän toimii kyberturvapalvelupäällikkönä ja vastaa kuuden asiakkaansa kyberturvan palveluhallinnasta ja johtamisesta. Kyberturvalla viitataan digitalisoitumisen aiheuttamiin turvallisuushaasteisiin. 

– Tietoturva ja kyberturva sekoittuvat termeinä helposti. Kyberturva on osa tietoturvaa. Sillä tarkoitetaan yleensä alan teknisempää puolta ja toimenpiteitä, joilla suojataan liiketoiminnassa tarvittavat järjestelmät, ohjelmistot, laitteet ja tietoliikenneyhteydet haitallisilta tapahtumilta, Siiskonen selventää. 

Tekniseltä kalskahtavasta tittelistään huolimatta Siiskosen työ on melko ihmisläheistä. Hän tekee yhteistyötä useiden eri alojen osaajien kanssa tietoturva-ammattilaisista liiketoiminnan kehittäjiin ja johtotason henkilöihin. 

– Minun on ymmärrettävä asiakkaideni vaihtelevia toimintaympäristöjä, liiketoimintaa ja riskienhallintaa. Inhimillisen käyttäytymisen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, millä eri tavoin teknisten ympäristöjen käyttäjät voivat toimia ja mitä uhkia he saattavat kohdata.

Tilanteet muuttuvat nopeasti eikä Siiskonen voi tietää etukäteen, mitä työpäivä tuo tullessaan. Toisaalta juuri työn vaihtelevuus ja uusien asioiden opetteleminen ja tekeminen kiehtovat häntä.

– Tässä työssä on osattava hallita kaaosta ja oltava ketterä ja muuntautumiskykyinen. Myös ajankäytön hallinta on tärkeää, jotta osaa priorisoida ja tehdä oikeita asioita.

Hektiset tilanteet haastavat

Tietoturvan merkitys huomataan yrityksissä usein vasta silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Jos järjestelmään esimerkiksi kohdistuu aktiivinen hyökkäys, on tärkeää palauttaa tilanne mahdollisimman nopeasti.

– Mietimme, mitä on meneillään, mihin asti hyökkääjä on päässyt, mitkä voivat olla hyökkääjän motiivit ja miten tilanteesta palaudutaan. Kyberturvakeskuksemme hoitaa teknisen puolen ja oma roolini on raportoida ja selvittää, olisimmeko voineet tehdä jotakin paremmin, Siiskonen kertoo.

Hän aloitti nykyisessä työssään viime kesänä koronarajoitusten keskellä ja on toistaiseksi nähnyt vain harvoja työkavereitaan kasvotusten.

– Meillä on hyvä porukka ja tekemisen meininki. Täällä on paljon entisiä työkavereitani ja tuntui melkein kuin olisin kotiini tullut.

Tietoturva-ala on Siiskosen mukaan Suomessa sen verran pieni, että alan ihmiset tuntevat toisensa kohtalaisen hyvin, ainakin nimeltä. Ala on myös miesvaltainen. Hän toivookin, että alalle hakeutuisi nykyistä enemmän naisia.

"Hakkeroinko tai osaanko koodata? En sitten yhtään. Mutta tekniset ympäristöt toki ymmärrän."

– Moni mieltää tietoturvan vain tekniseksi osaamiseksi. Mutta se on paljon muutakin. Minultakin kysytään usein, hakkeroitko sinä tai osaatko koodata. En sitten yhtään. Tekniset ympäristöt pitää toki ymmärtää riittävällä tasolla.

Puolivahingossa IT-alalle

Siiskonen pääsi opiskelemaan tradenomiksi tietojenkäsittelyn linjalle mutta suunnitteli vaihtavansa oikeustradenomilinjalle tai liiketalouden koulutukseen. IT-ala alkoi kuitenkin kiinnostaa häntä ensimmäisen vuoden jälkeen. Erityisen mielekkääksi hän koki tietoturvan.

"Haaveilin poliisin ammatista. Poliisia minusta ei tullut, mutta turvallisuus on pysynyt työurani punaisena lankana," kertoo kyberturvan parissa työskentelevä tradenomi Vuokko Siiskonen.

Siiskonen ei ole suunnitellut uraansa tietoisesti eikä hänellä ole tuleville vuosille tarkkoja suunnitelmia. Tietoturvaan suuntautuminen oli kuitenkin tietoinen päätös. 

– Haaveilin pitkään poliisin ammatista. Poliisia minusta ei tullut, mutta turvallisuus on pysynyt työurani punaisena lankana.

Siiskonen kertoo olevansa aina vähän ”antennit pystyssä”, jotta pysyy ajan hermolla.

– Kehittyminen tulee osittain vaivihkaa, mutta koetan myös kouluttautua mahdollisuuksien mukaan. 

Hän on kehittänyt osaamistaan myös ammattisertifikaattien kautta. Jotta sertifiointi pysyy voimassa, itseään pitää kehittää jatkuvasti ja osallistua webinaareihin.

Epämääräisen ja abstraktin tietotyön vastapainoksi Siiskonen kaipaa vapaa-ajallaan käytännönläheistä tekemistä. Hän tykkää tehdä käsitöitä ja liikkua.

– Perheen kanssa on kiva käydä metsälenkillä ja pulkkamäessä. Käyn myös uimassa, kun hallit ovat auki, ja valmennan kylän pesäpallonaisia.

3 nopeaa

Millaisia ovat parhaat hetket työssäsi?

Ne, kun olen saanut kaaostilanteen organisoitua tai rauhoitettua ja hommat etenevät. Onnistumisen ilo on vielä isompi, jos asiakas tai työkaveri antaa hyvää palautetta ja saan henkisen selkään taputuksen. 

Mitä haluaisit osata paremmin?

Haluaisin oppia lisää tiimin johtamista, mentorointia ja muita henkilötaitoja.  

Onko työtäsi hankalaa hoitaa kotoa käsin?

Ei lainkaan. Konttorimme on Helsingissä ja itse asun Turun suunnalla, joten etätyö säästää aikaa ja helpottaa arkea. Päiväkoti-ikäinen lapsi huolehtii siitä, että työpäivissä on selkeä rytmi.

Teksti: Pirkko Tuominen

Kuvat: Ville Rinne

Uratarina on julkaistu tammikuun Tradenomi-lehdessä. Lue Tradenomi 1/2021 täältä.