Toukokuu tuo muutoksia työttömyysturvaan

Toukokuun alussa voimaan astuvan lakimuutoksen, nk. pohjoismaisen työvoimapalvelumallin myötä työttömyysturvan karenssit ja työnhakijan työnhakuvelvoite muuttuvat. Samaan aikaan otetaan käyttöön uusi asiakaspalvelumalli TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa. Uuden asiakaspalvelumallin tavoitteena on tarjota työnhakijoille aiempaa yksilöllisempää palvelua.

Työttömyysturvan edellytyksenä neljä työhakemusta kuukaudessa 

Muutoksen myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana. Työnhausta raportoidaan TE-toimiston verkkopalvelussa säännöllisesti.

Työnhakuvelvoitteen täyttäminen korvaa osittain TE-toimiston tai kunnan tekemät työtarjoukset eli työnhakija voi vapaammin päättää mitä työmahdollisuuksia hän hakee ja milloin. Työnhauksi lasketaan hakemukset avoimeksi ilmoitettuihin paikkoihin, avoimet työhakemukset, yhteydenotot työnantajiin sekä muut vastaavat toimet, joiden tarkoituksena on työllistyminen.

Neljän hakemuksen tavoite ei ole ehdoton, vaan jokaiselle työnhakijalle laaditaan oma työllistymissuunnitelma, jossa määritellään haettavien paikkojen minimimäärä. Työnhakuvelvoitteeseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa lomautuksen, osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella. Työnhakuvelvoitteesta voidaan luopua kokonaan esimerkiksi silloin, kun työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei pidetä mahdollisena. Tällöin henkilö voi hyötyä enemmän muista tukipalveluista.

Tapaamisia TE-toimiston kanssa jatkossa enemmän

Toukokuusta alkaen ensimmäinen tapaaminen TE-toimiston tai kuntakokeiluun kuuluvan kunnan asiantuntijan kanssa käydään viiden arkipäivän sisällä työnhaun aloittamisesta. Aloituskerran jälkeen tapaamisia järjestetään aiempaa useammin ja yksilöllisemmin henkilön tilanteesta riippuen.

Keskustelujen tavoitteena on työnhaun tukeminen, tarpeellisiin palveluihin ohjaaminen sekä sopivien työnhakureittien löytäminen

Työttömyysturvan karenssiajat lyhenevät

Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit lyhenevät lakimuutoksen myötä. Lakimuutos vaikuttaa ennen kaikkia pitkiin karensseihin. 90 päivän karenssista luovutaan kokonaan ja jatkossa pisin korvaukseton määräaika on 45 päivää.

Lisäksi käyttöön otetaan huomautus. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvissä tilanteissa ensimmäisestä laiminlyönnistä ei seuraa karenssia, vaan huomautus. Jos laiminlyöntejä on useampi vuoden sisällä, määrätään karenssi, ellei työnhakijalla ole pätevää syytä laiminlyönteihin. Jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, määrätään karenssi jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien.

Vaikka kolmen kuukauden pituinen karenssi poistuu, työttömyysturvan voi tietyissä tilanteissa menettää toistaiseksi. Seuraamusta kutsutaan työssäolovelvoitteeksi. Työssäolovelvoite voidaan toukokuun jälkeen määrätä silloin, kun henkilö laiminlyö työllistymissuunnitelmaan liittyviä toimia tai kieltäytyy velvoittavasta työtarjouksesta vähintään neljä kertaa vuoden aikana. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että henkilön pitää olla tietty aika työssä, ennen kuin oikeus työttömyysturvaan voi palata.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö (TYJ) on koonnut sivuilleen tietoa menettelytavoista, jotka voivat johtaa karenssiin sekä uusista karenssiajoista.

Lisätietoa:

TYJ: Työnhakijan on toukokuusta alkaen haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa

TE-palvelut: Työnhakijan asiointi muuttuu toukokuusta 2022 alkaen

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista