Tradenomien teemoina europarlamenttivaaleissa ovat asiantuntijoiden mahdollisuus irtautua ja palautua työstä, työn psykososiaalisen kuormituksen huomioiminen sekä pelisäännöt alustatyölle ja tekoälyn käytölle työelämässä.

– Työstä irtautuminen ja palautuminen sekä psykososiaalinen kuormitus ovat aiheita, joista on syytä puhua sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Ne olivat Tradenomeilla myös eduskuntavaaliteemoina, kertoo erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.

Alustatalouden laajentuminen myös asiantuntijatyöhön sekä luovan tekoälyn käyttö ovat puolestaan varsin uusia, luonteeltaan globaaleja ilmiöitä, joissa ylikansalliselle sääntelylle olisi tarvetta. Molemmissa on Meriniemen mukaan nähtävissä sekä mahdollisuuksia että uhkia.

– Olisi hyvä, että EU ottaa näissä asioissa maailmanlaajuisen edelläkävijän roolin samaan tapaan kuin tietosuoja-asetus GDPR:n kohdalla. Oikean suuntaisia asioita on EU:ssa jo tehty ja tehdään, mutta tarvetta on tehdä jatkossakin, koska muutos on niin nopeaa.

Työaika ja vapaa erotettava myös asiantuntijatyössä

Asiantuntijatyöllä on tapana valua vapaa-ajalle, jolloin koko työajan käsite alkaa käydä epäselväksi. Ilmiö ei kunnioita kansallisvaltioiden rajoja.

– Muualla Euroopassa, esimerkiksi Ranskassa, on näkynyt merkkejä siitä, että asiantuntijatyö on siirtymässä työaikalain ulkopuolelle, eli työaikaa ei ole lainkaan määritelty, sanoo Meriniemi.

Tradenomit haluaa ennakoivasti estää tällaiset kehityskulut.

– On hyvin tärkeää, että työaika säilyy asiantuntijoiden työsuhteissa ja se pidetään erillään vapaa-ajasta, joka on tarkoitettu siihen, että työasioista on mahdollista irtautua. Ellei irtautumismahdollisuutta ole, työn tuoma henkinen taakka kasvaa.

”Irtautumisdirektiivi” jumiutui erimielisyyksiin – vaikuttamistyö jatkuu

Oikeus irtautua työstä -direktiiviä, englanniksi ”Right to disconnect”, yritettiin viime vaalikaudella tehdä kolmikantaisesti eli työnantajien, työntekijöiden ja julkisen vallan yhteistyönä. Tämä on EU-lainsäädännössä hyvin poikkeuksellista, kertoo Ilkka Penttinen Fouto. Hän on poliittinen ja projektiasiantuntija Eurocadresissa, korkeakoulutettujen Eurooppa-tason edunvalvontajärjestössä.

– Lopulta työnantajien ja työntekijöiden kannat olivat liian kaukana toisistaan. Työnantajat edellyttivät direktiiviltä kaikkien jäsenmaiden työnantajajärjestöjen yksimielistä hyväksyntää, jota on aina hyvin vaikea saavuttaa. Muutamien maiden työnantajat eivät olisi hyväksyneet kuin aivan minimistandardit.

Palkansaajat vaativat direktiiviltä, että työaikaa on voitava mitata, kaikesta työstä on maksettava palkka ja etätyönkin psykososiaalinen kuormitus on huomioitava – tämä on erityisen tärkeää, koska etätyö on koronapandemian jälkeen yleistynyt vahvasti. Työpaikoilla pitää mahdollistaa kollektiivinen sopiminen asiasta, eli työntekijöiden on päästävä aidosti neuvottelemaan työnantajan kanssa sekä valitsemaan oma edustajansa.

– Tulevalla vaalikaudella direktiiviä viedään eteenpäin normaalina prosessina, ei enää kolmikantaisesti. Eurocadres aikoo olla hyvin aktiivinen, vakuuttaa Penttinen Fouto.

Työnantajien kannettava vastuu psykososiaalisen kuormituksen torjunnasta

Työn psykososiaalisia riskejä säätelevää direktiiviä pyrittiin myös edistämään päättyvällä vaalikaudella, mutta valmista ei vielä tullut.

– Direktiivi on saanut positiivisen vastaanoton monessa jäsenmaassa, esimerkiksi Belgia teki sen eteen töitä puheenjohtajakaudellaan. Toivottavasti tulee myötämielinen komissio, sanoo Penttinen Fouto.

Palkansaajat haluavat, että psykososiaalisia riskejä on kyettävä arvioimaan ja torjumaan, päävastuu asiasta on sälytettävä työnantajille ja menetelmistä on sovittava työpaikoilla kollektiivisesti. Käytännössä riskien arviointikeinona voisivat Penttinen Fouton mukaan olla esimerkiksi henkilöstökyselyt.

Välttämätöntä on varmistaa, että asiantuntijatyötä tekevän henkinen pahoinvointi ei johda rangaistusluontoisiin toimiin työnantajan puolelta.

– Jos vaikkapa joutuu masennuksen takia sairauslomalle, ei seurauksena saa olla irtisanominen tai siirto toisiin tehtäviin ja palkan putoaminen.

Alustatyötä myös asiantuntijoille – ehtojen kanssa oltava tarkkana

Julkinen keskustelu alustatyöstä liittyy usein ruokalähetteihin, mutta tämä työn muoto koskee yhä useammin myös asiantuntijoita.

– Alustatyötä tekevien määrä kasvaa, ja samalla muodostuu myös uusia muotoja ja tapoja – alustoja, jotka tulevat koskettamaan myös asiantuntijatyötä. IT-tradenomi voi esimerkiksi myydä koodausosaamistaan, tai tilintarkastaja omaa osaamistaan alustatyön muodossa. Mahdollisuuksia on paljon, mutta pelisääntöjen on oltava jo ennakoivasti selvät, sanoo Tuomas Meriniemi.

Alustatyön lisäksi on muitakin ns. epätyypillisempiä työjärjestelyitä, jotka ovat yleistymässä. Tällaisista Meriniemi mainitsee esimerkkinä interim-palvelut, joissa välitetään vuokrajohtajia. Nämäkin pestit voivat joissain tapauksissa olla alustatyötä.

Ilkka Penttinen Fouto kertoo, että tietyn teknologisen alustan kautta toimivien ”pilvityöntekijöiden” määrä on ympäri Eurooppaa vahvassa kasvussa. Pyrkimykset luoda alustataloutta koskevaa EU-sääntelyä ovat aiheuttaneet valtavan määrän lobbausta. Tässäkin asiassa työ jatkuu vaalien jälkeen.

– Avainasemassa on työsuhteen määrittely, eli millä kriteereillä alustatyön tekijät katsottaisiin työsuhteisiksi. Tähän liittyvät sitten neuvotteluoikeus, järjestäytymisoikeus, eläkkeet, työhyvinvointi… Kaikkiaan kysymys on erittäin laaja.

Tekoälyn käyttö työssä vielä pitkälti vailla pelisääntöjä

Tekoälyn käyttämisestä työelämässä on toistaiseksi olemassa vasta niukasti säädöksiä.

– Tradenomit haluaa säätelyä, joka ei tarpeettomasti vaikeuta tekoälyn käyttöä työssä mutta ottaa kantaa esimerkiksi siihen, saako työnantaja hyödyntää työntekijän tuottamaa dataa tekoälyn kouluttamiseen työntekijän tietämättä, sanoo Meriniemi.

EU:n tuore tekoälyasetus (AI Act) on tulossa voimaan kuluvan vuoden aikana. Sen mukaan tekoälyn käyttö rekrytoinnissa ja työntekijöiden arvioinnissa edellyttävät riskienarviointia ja riskienhallintaa.

– Eurooppalaiset ay-järjestöt ovat arvostelleet asetusta keskittymisestä tuotekohtaiseen lähestymistapaan sen sijaan, että se suojaisi tekoälyn käyttökohteita. Ne ovat vaatineet direktiiviä algoritmien käytöstä työntekijöiden hallinnoinnissa ja johtamisessa. Tällainen direktiivi kattaisi myös tekoälyn käytön, selittää Penttinen Fouto.

Teksti: Mikko Nikula; Kuvat: iStock ja Shutterstock

---

EU-sanastoa

Euroopan parlamentti

EU:n lainsäädäntöelin Brysselissä, osa istunnoista Ranskan Strasbourgissa. Jäseniä eli ”meppejä” valitaan 720, Suomesta 15. Parlamenttivaalit kaikissa 27 jäsenmaassa kesäkuun alussa, Suomessa sunnuntaina 9.6.

Komissio

EU:n ”hallitus”, tekee lainsäädäntöehdotuksia. Jäseninä 27 komissaaria, yksi joka jäsenmaasta.

EU:n neuvosto/ministerineuvosto

Lainsäädäntöelin, joka käsittelee komission esityksiä, tavallisesti yhdessä parlamentin kanssa. Kokouksiin osallistuvat jäsenmaiden ministerit.

Direktiivi

Antaa raamit kansalliselle lainsäädännölle; jäsenmaa päättää, miten se toteuttaa direktiivin tavoitteet.