Tradenomien palkat nousivat maltillisesti

Työttömyyden kasvu heijastui tradenomien luottamukseen työelämää kohtaan, mutta ansiot kuitenkin nousivat hienoisesti. Vuotuisen jäsentutkimuksemme mukaan tradenomien keskipalkka nousi viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Keskipalkka on nyt 4412 euroa kuukaudessa. Maltillisesta ansiokehityksestä huolimatta tradenomien ostovoima pysyi ennallaan, kun edellisvuonna se laski rajun inflaation vuoksi.

Palkka nousi viime vuonna 78 prosentilla Tradenomien jäsenistä ja suurin yksittäinen syy ansiokehitykseen oli aiempien vuosien tapaan yleiskorotus. Liki 70 prosentilla jäsenistä, joiden ansiot nousivat, syynä oli työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittu palkankorotus. Yleiskorotuksen merkitys kasvaa työuran edetessä. Alle 40-vuotiailla ansioiden nousun syynä oli hieman yli 60 prosentilla työehtosopimukseen perustuva yleiskorotus, kun 40–49-vuotiailla osuus nousee 68 prosenttiin ja 50 vuotta täyttäneillä jo 74 prosenttiin. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan meriittikorotuksen sai vain noin joka neljäs niistä, joiden ansiot nousivat.

- Ammattiliittojen neuvottelemat, kaikille maksettavat yleiskorotukset kannattelevat työntekijän ostovoimaa läpi työuran. Työpaikan vaihtaminen ja vaativampiin työtehtäviin siirtyminen nostavat myös palkkoja, erityisesti työuran alkuvaiheessa, sanoo työmarkkinatutkija Joonas Miettinen. - Kun työvuosia on takana enemmän, palkkaa päästään harvemmin korottamaan työpaikkaa tai tehtäviä vaihtamalla. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia meriittikorotuksia jaetaan varsin pienelle joukolle työelämässä, Miettinen muistuttaa.

Pitkän aikavälin trendi asiantuntijatyön lisääntymisestä näkyy myös tradenomien toimiasemissa. Aiempien vuosien tapaan valtaosa tradenomeista (76 prosenttia) työskentelee asiantuntija- ja keskijohdon tehtävissä. Positiivinen asematasokehitys näkyy etenkin naistradenomien sijoittumisessa. Naisista jo 57 prosenttia on asiantuntijatehtävissä, kun viisi vuotta sitten vastaava luku oli 49 prosenttia.

- Tulos kertoo siitä, että työelämä tunnistaa nykyään paremmin tutkintomme tuottaman osaamisen ja valmiudet, jonka eteen myös me olemme tehneet pitkäjänteistä työtä useamman vuosikymmenen ajan, arvioi puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. - Myös palkka- ja uraneuvontamme ovat tarjonneet tukea ja työkaluja oman osaamisen sekä palkkatoiveen sanoittamiseen, joita jäsenemme hyödyntävätkin ahkerasti. - Suuri työmaa on vielä kuitenkin edessä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottaman osaamisen tunnistamisessa. Esimerkiksi julkisella sektorilla YAMK-tutkinnon suorittaneiden urakehitystä jarruttavat vanhentuneet kelpoisuusvaatimukset, joita on syytä muuttaa, jatkaa Hyvönen.

Korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyslukemissa, mikä ilmenee myös tradenomien suhtautumisessa oman työsuhteensa varmuuteen. Näkemys oman työpaikan ja työsuhteen vakaudesta on romahtanut verrattuna edellisiin vuosiin. Kaksi vuotta sitten yli 80 prosenttia jäsenistä arvioi oman työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi, kun viime vuoden lopulla vastaava luku oli vajonnut 68 prosenttiin. Irtisanomisia työpaikallaan piti mahdollisina tai todennäköisinä lähes 20 prosenttia vastaajista, kun edellisenä vuonna näin arvioi vain alle 10 prosenttia.  

- Kun katsomme edeltävien vuosien työttömyyskehitystä, jäsentutkimuksemme tulokset eivät yllätä. Tradenomienkin kohdalla työttömien määrä on ennätyslukemissa ja valitettavasti tällä on vaikutuksensa työpaikan tilannetta koskevaan luottamukseen, Miettinen sanoo. - Jäsenemme arvioivat kuitenkin omaa tilannettaan myönteisemmin kuin työpaikan tilannetta. Lomautettujen määrä on myös kääntynyt laskuun ja nyt odotamme toiveikkaasti merkkejä talous- ja työttömyystilanteen kohenemisesta.

- Näinä aikoina osaamisen kehittäminen ja ylläpito on entistäkin tärkeämpää asiantuntijatyötä tekeville. Aikuiskoulutustuen lakattua rinnalle ei ole saatu rakennettua uutta mallia, joka mahdollistaisi aikuisten jatkuvan oppimisen, sanoo puheenjohtaja Hyvönen. - Työikäisten osaamista voisi tehokkaasti kehittää esittämällämme kouluttautumissetelillä. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että omaehtoinen kouluttautuminen muutettaisiin verovapaaksi henkilöstöeduksi samaan tapaan kuin nykyiset lounas- tai liikuntasetelit.
 

Olemme tutkineet tradenomien palkkausta ja työoloja ainoana liittona Suomessa jo lähes 30 vuotta. Vuotuisen jäsentutkimuksemme tiedonkeruu toteutettiin 30.10.- 31.11.2024 ja siihen vastasi 3112 Tradenomien jäsentä. Tutkimustuloksiin voi tutusta tarkemmin täällä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

YAMK-tutkinto koetaan laadukkaaksi, mutta tunnettuus vaatii yhä työtä
Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa
Kuntien kelpoisuusvaatimukset kuntoon
Kuvaava nimike ylemmälle amk-tutkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?