Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

9.12.2024 | Työelämä

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Työelämä muuttuu niin vauhdilla, että vuosilomalaki on jäänyt auttamattomasti jälkeen. Nykyinen laki aiheuttaa ongelmia erityisesti työpaikkaa vaihtaessa. Lomia kertyy ensimmäisen vuoden aikana vain kaksi päivää kuukaudessa 2,5 päivän sijaan. Lisäksi yllättävän moni ei saa uudesta työstä edes palkatonta lomaa.

”On järjetöntä, että jos on ollut töissä 10 vuotta, laskenta lähtee alusta lomien osalta. Kymmenessä vuodessa monelle on ehtinyt vakiintua tietyt aikataulut elämään. Suurin osa ei saa neuvoteltua täysiä lomia, jolloin esimerkiksi hiihtoloma lasten kanssa tai kesäloma puolison kanssa voi jäädä pitämättä”, edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula Tradenomeista kuvailee.

Vanhan ja uuden työpaikan välille pitäisi rakentaa silta

Tradenomien mielestä vuosilomalakia pitää muuttaa niin, että rakennetaan silta vanhan ja uuden työpaikan välillä. Jokaisen pitäisi voida pitää täydet viisi viikkoa lomaa, vaikka työpaikkaa vaihtuu. 

”Mikäli lomakaudelle ei ehdi kertyä täysiä lomapäiviä, loppuloma pitäisi saada pitää palkattomana. Lisäksi lomaa pitäisi kertyä heti 2,5 päivää kuukaudessa. Loma on tärkeää jokaisen hyvinvoinnille, ja tulokset näkyvät suoraan tehokkuudessa”, erityisasiantuntija Julia Lauren Tradenomeista lisää.

Yksityisellä sektorilla vuosilomista vähennetään edelleen lauantait, vaikka työpäivä muuttui viisipäiväiseksi jo 60-luvulla. Tämä vanha jäänne pitäisi Tradenomien mielestä poistaa.

”Kukaan ei ymmärrä, miksi lauantai vähennetään lomapäivistä. Tämä herättää kysymyksiä erityisesti kansainvälisiltä osaajilta”, Lauren toteaa. 

Uudet sukupolvet murtavat perinteisiä käsityksiä työurista

Uudet sukupolvet muuttavat työelämää entisestään. Työurat ovat yhä katkonaisempia esimerkiksi määräaikaisten työsuhteitten takia. Lisäksi työtä saatetaan tehdä moneen paikkaan yhtä aikaa. Lomaa ei pystytä välttämättä pitämään, jos työpaikka vaihtuu usein. 

”Uudet sukupolvet eivät välttämättä anna työlle yhtä suurta arvoa kuin aiemmat sukupolvet. Työstä saatua lomaa arvostetaan ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta halutaan pitää huolta”, Lauren kuvailee.

Rantamaula ja Lauren uskovat, että myös valveutuneet työnantajat kiinnittävät jatkossa yhä enemmän huomiota siihen, että työntekijät pystyvät irtautumaan töistä vapaalle.

”Digivälineet ovat todella addiktoivia. Jo nyt on globaaleja yrityksiä, jotka katkaisevat piuhat yöksi, jotta sähköposteja ei liiku”, Rantamaula huomauttaa.

Tradenomit haastaa muut liitot mukaan muutokseen

Tradenomit on palkansaajakentän energinen ja start-up-henkinen liitto. Se ajaa vahvasti työssäkäyvien asiantuntijoiden etua. Jäsenistön keski-ikä on 38 vuotta, mikä on alhaisempi kuin monessa muussa liitossa.

Julia Lauren ja Ville-Veikko Rantamaula.

Julia Lauren ja Ville-Veikko Rantamaula.

Vaikuttamistyön juuret vievät Maailman paras työelämä -hankkeeseen yli 10 vuoden taakse. Työelämän pitää olla reilua, joustavaa, palkitsevaa ja uusiutuvaa. 

Nyt keskiössä on vuosilomalain uudistaminen.

”Haluamme ravistella ajattelemaan, millainen vuosilomalaki syntyisi, jos se tehtäisiin nyt. Muutokset olisivat niin työntekijöiden kuin yritysten etu”, Rantamaula toteaa.

Rantamaula toimii päätyönsä ohessa myös Ylempien Toimihenkilöiden (YTN) sekä Akavan varapuheenjohtajana. Tradenomien tavoitteena on, että vuosilomalain muuttaminen tulisi Akavan yhteiseksi tavoitteeksi, keskustelu käynnistyisi puoliväliriihessä ja olisi vuonna 2027 aloittavan uuden hallituksen ohjelmassa.

Lauantailaskennasta luopumalla yrityksissä vältettäisiin byrokratiaa ja epäselviä tilanteita. Yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla vuosilomiin mahdollistettaisiin, että kaikki työntekijät palautuvat ja jaksavat paremmin. Kun työntekijä voi hyvin, myös työteho on parempi. 

”Tutkimuksistamme selviää, että peräti 70 prosenttia jäsenistämme ei ole neuvotellut tai saanut neuvoteltua edes palkatonta lomaa vaihtaessaan työpaikkaa. Asiat pitää kirjata lakiin. Ilman tätä työntekijät ovat aina sopimustilanteessa työnantajaa heikommassa asemassa”, Rantamaula ja Lauren korostavat.

Artikkeli on julkaistu Kauppalehden kumppanuussisällöissä joulukuussa 2024.

Ratkaisumme vuosilomalain kehittämiseksi

  • Muutetaan vuosiloman kertymä heti työsuhteen alusta 2,5 päiväksi.
  • Luovutaan vuosilomien lauantailaskennasta kustannusneutraalisti.
  • Mahdollistetaan kaikille kokoaikaisille työntekijöille viiden viikon loma. Loma on palkallista siltä osin, kun lomaa on työsuhteessa kertynyt tai siitä on erikseen sovittu.
  • Mahdollistetaan oikeus kolmen viikon palkattomaan vapaaseen vuosiloman lisäksi.
Tutustu tavoitteisiimme tarkemmin
Ratkaisumme vuosilomalain kehittämiseksi

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Eläkeuudistus vahvistaa rahoitusta ja julkista taloutta

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos eläkeuudistuksesta on hyväksytty ja uudistus etenee seuraavaksi säädösvalmisteluun. Akavaa neuvotteluissa edustaneet Katri Ojala ja Eugen Koev kertovat, mitä tuore eläkeuudistus sisältää ja mihin se vaikuttaa.

Lue lisää

Missä luuraat, työehtosopimus?

Palkankorotusten lisäksi tavoittelemme tes-neuvotteluissa hyvinvointia jäsenillemme esimerkiksi vuosilomakertymien yhtenäistämisellä ja lauantailaskennasta luopumisella. Irtisanomissuojan heikentämistä me Tradenomit emme hyväksy.

Lue lisää

Kuntien kelpoisuusvaatimukset kuntoon - Tuleva kunta- ja aluepäättäjä, rekrytoidaanhan teillä oikein?

Rekrytointi-ilmoituksessa kerrotut kelpoisuusvaatimukset määrittävät millaisella osaamisella tehtävään voi tulla valituksi. Erityisesti julkisen sektorin työtehtävissä vaatimusten täyttäminen on ehdotonta. Liian usein vaatimuksilla rajataan ulkopuolelle tehtävään erinomaisesti tai jopa parhaiten sopiva henkilö. Huomioidaanko kuntanne rekrytoinneissa hakijat sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista?

Lue lisää

Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?

YAMK-tutkinto täyttää ensi vuonna jo 20 vuotta, mutta turhan moni kansalainen ei tiedä siitä juuri mitään. Tutkinto on kuitenkin menestynyt ”tutkan alapuolella”, sillä suurin osa tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneista – tai sitä opiskelevista – uskoo tutkinnon edistävän oman osaamisen lisäksi myös työuralla etenemistä.

Lue lisää

Rahanarvoisia etuja opiskelijajäsenille

Danske Bankin uudet opiskelijajäsenille tarkoitetut edut voivat auttaa säästämään pitkän pennin. Pankin tarjoamat uudet edut sisältävät markkinoiden kattavimman paketin opiskelijoille.

Lue lisää