Työelämä tarvitsee radikaalisti myönteisen asennemuutoksen vanhempainvapaisiin

15.10.2024 | Työelämä

Vanhempainvapaat lukeutuvat työelämän tärkeisiin teemoihin. Tukemalla vanhempainvapaita ei tueta vain työntekijöitä, vaan myös lapsia – tulevaisuuden yhteiskunnan jäseniä. Hyviä tekoja ja esimerkkejä onneksi löytyy, mutta edelleenkään ei ole aikaansaatu radikaalisti myönteistä muutosta. Työelämäkorjaamo auttaa nyt ratkomaan tilannetta.

Yhteiskunnalliset rakenteet ja perinteiset ajatusmallit jumittavat tiukassa. Aloitetaan seuraavien vinkkien avulla matka kohti perinpohjaista asennemuutosta.

Asiantuntijan vinkit kohti vanhempainvapaisiin kannustavaa työpaikkaa

1. Murretaan myytit ja vanhentuneet ajatusmallit

Monella on virheellinen käsitys siitä, että perhevapaat maksavat paljon työnantajalle. Kuitenkin yhteiskunta tulee kuluissa hyvin vastaan ja niistä korvataan Tilastokeskuksen vuoden 2023 selvityksen mukaan jopa 70 %. 

Itsestäänselvä asia tulisi olla sen ymmärtäminen, että vanhemmuudessa ei ole kyse vain äiti-isä-lapsi -asetelmasta, vaan vanhemmuus pitää sisällään laajan moninaisuuden kuten yhteisvanhemmuus, yksinhuoltajuus, yhden vanhemman perheet, sateenkaariperheet, uusperheet ja monet muut perhemuodot. Työelämän asenteiden ja käytäntöjen on muututtava vastaamaan perheen laajaa käsitettä.

2. Muutetaan johtamistapa

Työn johtamistapaa tulisi muuttaa inhimillisemmäksi: jokaisella meistä on elämässään muutakin kuin työ, eikä työ ole koko elämä. Johtamisen tulee tukea voimavaroja ja jokaisen työyhteisön jäsenen hyvinvointia. Esihenkilöiden tulee valmistautua siihen, että myös miesoletettu työntekijä jää pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lasta. Rekrytointitilanteissa ei valita ihmistä sukupuolen, vaan kompetenssin ja osaamisen perusteella. 

3. Muutetaan suhtautuminen

Yksi hyvä tapa muuttaa suhtautumistaan esihenkilönä on tarkastella omia ajattelutapoja ja muuttaa näkökulmaa: saataisiinko myönteisellä suhtautumisella perhevapaisiin liiketoiminnan kannalta parempaa tulosta sen myötä, kun työntekijän motivaatio ja työpaikan pito- ja vetovoima kasvavat? 

Myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta voi myös harjoitella ennakkoon. Siihen liittyy vahvasti aktiivinen kuuntelu, läsnäolo ja empatia. Harjoittelun tueksi sopii MiBin Perhevapaamyönteinen työpaikka -tehtäväkirja esihenkilöille ja HR-ammattilaisille

4. Muistetaan kuka on tärkein

Usein keskustelut vanhempainvapaista typistyvät pelkiksi taloudellisiksi tai tehokkuuskysymyksiksi, mutta perimmäinen tavoite unohtuu: kyse on lapsesta. Vanhempainvapaiden tarkoitus on antaa vanhemmille mahdollisuus olla läsnä lapselle. Olisi syytä nähdä myös laajempi yhteiskunnallinen kuva. Tukemalla vanhempainvapaita tuemme lapsia – tulevaisuuden yhteiskunnan jäseniä.

5. Tajutaan, että tositarinoilla ja mielikuvilla on merkitystä

Työpaikat luovat omilla valinnoillaan tarinaa siitä, millaisia arvoja ne edustavat. Työnantajat eivät toimi tyhjiössä: heidän toimintatapansa kertovat paljon yrityksen arvomaailmasta ja siitä, miten he kohtelevat työntekijöitään. Millaista asenneilmapiiriä työpaikallasi edustetaan? Millaista tositarinaa kerrotaan, millaista mielikuvaa välitetään? Onko yritys sellainen, jossa perhe-elämän ja työelämän yhteensovittaminen nähdään uhkana vai mahdollisuutena?

6. Yksittäiset sankaritarinat eivät riitä – muutetaan rakenteet

Vaikka mediassa tai somessa nousee esiin yksittäisiä inspiroivia tarinoita työpaikoista, jotka ovat joustaneet ja tukeneet vanhempainvapaita hienosti, tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista ja rakenteellista muutosta.

Yksittäisten sankaritarinoiden rinnalle on syytä tarttua tekojen tasolla toimeen ja pysyä jatkuvasti hereillä muutoksissa. 

Radikaali asennemuutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta se on täysin mahdollinen, kunhan työpaikoilla ymmärretään vanhempainvapaiden syvempi merkitys. Vanhemmuus ei ole vain yksityisasia – se on koko yhteiskuntaa koskeva kysymys.


Blogikirjoituksen laatimisessa on ollut mukana Mothers in Business ry:n Yhdenvertaisesti perhevapailla -hankkeen asiantuntija Jenny Söderman.

TYÖELÄMÄKORJAAMO-BLOGIN KIRJOITTAJANA KATI HUOVINMAA

Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat huomiointia tai korjaamista.

Kati Huovinmaan urapolku on kulkenut taidemuseon johtajasta kouluttautuneeksi ammattimentoriksi ja yrittäjäksi. Kati on valmistunut vuonna 2018 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta maisteritason opinnoista pääsuuntanaan liiketalous. Katin arvot ovat radikaalius ja vuorovaikutus, ja hänen päämääränään on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä saavuttamaan radikaalit muutokset, jotka parantavat nykytilannetta tuntuvasti. 

Katilta on ilmestynyt vuonna 2020 tietokirja Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen. Ihmislähtöinen johtaminen - ajattelua unohtamatta - on pääosassa syksyllä Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemassa tietokirjassa Ihmisjohtaja. Tutustu uuteen Ihmisjohtaja-kirjaan täällä.

Lisää aiheesta: Työelämä

Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla

Ammattimentorin vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen omassa työssäsi!

Lue lisää

Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?

Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yleensä 14 päivää tai 6 viikkoa. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.

Lue lisää

Julkisella sektorilla edessä paineinen neuvottelukierros

Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevän henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. Valmistautuminen työehtosopimusneuvotteluihin on jo käynnistynyt.

Lue lisää

Tekoäly tietotyössä – kaikki mukaan innostavaan yhteiskehittämiseen

Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet tunnistamalla ja näihin yhteisöllisesti tarttumalla tietotyöstä voidaan tehdä tekijöilleen mielekkäämpää, innostavampaa ja luovempaa, ja siten edistää työhyvinvointia.

Lue lisää

Mitä on jargon? Miten työelämän viestinnästä saadaan selkeää? Asiantuntija vastaa

Työelämän jargon levittäytyy yhä laajemmalle aina asiakasviestintään asti. Jargon on ongelma varsinkin silloin, jos kukaan ei enää ymmärrä, mitä organisaatiossa oikeasti tehdään.

Lue lisää