Blogi: Työpaikoilla tarvitaan avointa keskustelua jaksamisesta ja tulevaisuudesta

Joulunalusaika on monelle raskasta aikaa. Joulusta pitäisi jälleen tehdä maailman paras ja kaiken tulee olla viimeisen päälle täydellistä. Hektisyys, joulustressi ja suorittaminen monella elämänalueella käyvät voimille. Kun tähän yhtälöön lisää vielä vuoden lopun työkiireet, alkaa monella sekä henkinen että fyysinen jaksaminen olla kovilla.

Itse en ole joulusta stressiä ottavaa tyyppiä ollenkaan, mutta vierailu kiireisiä ja stressaantuneita ihmisiä pullollaan olevassa kauppakeskuksessa muuttaa kyllä mielialaa selvästi raskaammaksi. Loppuvuosi on myös tutkitusti suomalaisille vuoden stressaavinta aikaa. 

Tradenomien vuonna 2018 tehdyn jäsentutkimuksen mukaan 53,7 % asiantuntijatehtävissä työskentelevistä tradenomeista kokee työmääränsä olevan jatkuvasti tai ajoittain liian suuri. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 54,5 %. Suunta on siis oikea, mutta vauhti auttamattomasti liian hidas. Toisaalta tradenomit kokivat myös hieman enemmän työstressin ja -uupumuksen oireita kuin vuotta aiemmin. Kun oireiden määrää arvioitiin asteikolla 1-10, keskiarvo oli 5,1, kun vuonna 2017 se oli 4,7. 

Työelämä on murroksessa, ja sen myötä työtehtävät muuttuvat ja tarve osaamisen päivittämiseen kasvaa. Jos työmäärä koetaan samalla liian suureksi, ongelmat työhyvinvoinnissa ja sitä kautta henkisessä hyvinvoinnissa lisääntyvät. Jatkuva uutisointi työpaikkojen häviämisestä, robotisaatiosta ja tekoälystä eivät helpota yksilön tilannetta. Paine suorittaa ja todistaa oma arvo työntekijänä kasvaa jo epäinhimilliselle tasolle.

Tällä hetkellä yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on masennus. Lisäksi vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen (27 %). Pitkään jatkuvalla stressillä ja kiireellä on siis kauaskantoisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Ongelmaa voi alkaa taklata kahdella keinolla. Ensimmäinen keino on nostaa kissa pöydälle, ja ottaa liian suuri työmäärä rohkeasti puheeksi esimiehen kanssa. Se voi tuntua hankalalta, mutta avoin keskustelu työyhteisössä on äärimmäisen tärkeää hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Myös yrityksillä on iso rooli ja työnantajien tulee aidosti panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Jokaisella työpaikalla tulee olla varhaisen välittämisen malli, jonka avulla ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa. 

Toinen tärkeä tekijä on puhua työpaikoilla avoimesti tulevaisuuden näkymistä. Häviävätkö työtehtävät, mitä mahdollisesti syntyy tilalle? Millä aikataululla työpaikoille on tulossa uutta teknologiaa ja mitä se tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta? Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta, mutta suuret linjat ovat usein tiedossa. Epätietoisuus oman työpaikan tulevaisuudesta yhdistettynä liian suureen työmäärään on työhyvinvoinnin kannalta vaarallinen yhdistelmä. 

Kekustelkaa työpaikoilla avoimesti jaksamisesta ja kysykää rohkeasti kollegalta hänen voinnistaan. Olennaista on tunnistaa uupumuksen hälytysmerkit ajoissa ja hakea apua.   

Rauhaisaa ja stressitöntä joulun odotusta!

Teksti: