Työttömyysturvan työssäoloehto porrastettava

30.3.2023 | Työelämä

Seuraavan hallitus uudistaa työttömyysturvaa, mikäli puolueiden ohjelmia on uskominen. Lähihistoriassa tässä yhteydessä uudistamisen synonyymi on ollut leikkaaminen eli työttömyysturvan kestoa ja tasoa on laskettu.

Haluamme kiinnittää erityistä huomiota työttömille tarjottaviin palveluihin. Työllistymistä edistävät palvelut ovat avainasemassa, jotta työnsä menettänyt löytää uusia mahdollisuuksia työllistyä. Yhtenä pullonkaulana jouheviin tukitoimiin on tiedonkulku ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ruuhkautuminen. Liittona tarjoamme monipuolisia palveluja uudelleen työllistymiseksi, mutta pahimmillaan saamme tiedon jäsenemme työttömyydestä vasta vuoden kuluttua. Tuolloin olemme auttamatta myöhässä. Jotta työnhakuun saadaan kaikki keinot käyttöön heti työttömyysjakson alkaessa, pitäisi tiedon kulkea paremmin irtisanovan yrityksen, viranomaisten, työttömyyskassan ja liittojen välillä.

Ratkaisumme työttömyysturvan uudistamiseksi: työssäoloehdon porrastaminen

Ratkaisuksi työttömyysturvan uudistamiseen ehdotamme työssäoloehdon porrastamisen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto nykyisellään tarkoittaa 26 viikkoa työskentelyä eli kuutta kuukautta. Jos siis olet ollut töissä puoli vuotta, olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 300 vuorokauden eli 19 kuukauden ajan. Jos sinulla työssäoloehdon täytyttyä puolestaan on työkokemusta enemmän kuin kolme vuotta, olet oikeutettu 400 vuorokauden ajan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ja jos puolestaan olet täyttänyt 58 vuotta, työttömyysturvan kesto on 500 vuorokautta. Kuulostaako selkeältä tai reilulta?

Nykyisessä mallissa jalkoihin jäävät vähän työkokemusta omaavat ja pätkätyöläiset, jotka varsin usein ovat työelämän nuoria osaajia. Joidenkin oikeustajua voi myös koetella tilanne, jossa puolen vuoden työssäoloehdon täyttymisellä on oikeutettu työttömyysturvaan kolminkertaisen ajan. Sen vuoksi kuitenkaan ei koko järjestelmää kannata romuttaa. Tästä syystä haluamme sitoa työssäoloehdon kerryttämisen paremmin suhteessa työuran pituuteen. Mallissamme esimerkiksi puolen vuoden työskentelyllä olisi oikeutettu kolmen kuukauden ansiosidonnaiseen päivärahaan, vuoden työssäololla puolestaan puolen vuoden turvaan ja 12 vuoden työskentelyllä oikeus 500 vuorokauden turvaan.

Rahallisesti tuen on oltava riittävällä tasolla, jotta työttömäksi jäänyt jäsenemme voi keskittyä sataprosenttisesti työnhakuun.

Rahallisesti tuen on oltava riittävällä tasolla, jotta työttömäksi jäänyt jäsenemme voi keskittyä sataprosenttisesti työnhakuun ja hyödyntää täysimääräisesti kaikki palvelut, joista on apua uudelleen työllistymisessä. Järjestelmän uskottavuuden osalta on taas suhde työssäoloon ja työttömyysturvan kestoon oltava balanssissa. Kuutta kuukautta ei voi ylipäänsä vielä pitää pysyvänä työsuhteena, onhan koeaikakin jo yleisimmillään vastaavan pituinen. Aivan kuten irtisanomisajoissakin huomioidaan työsuhteen kesto, vastaava porrastus tarvitaan myös työttömyysturvajärjestelmän työssäoloehtoon.

Irtisanomisajatkin on sidottu työuraan, miksi työssäoloehtoa ei voisi uudistaa samalla tavalla? Se olisi järjestelmän kestävyyden kannalta järkevää ja oikeudenmukaisempaa. Työttömyysturvajärjestelmä tarvitsee kehittämistä, mutta nyt olisi hyvä hetki tehdä harkittuja muutoksia paniikinomaisen leikkaamisen sijaan.
 



Eduskuntavaalitavoittessamme otamme kantaa meille Tradenomeille tärkeisiin työelämä- ja koulutuskysymyksiin:

- Omaehtoinen koulutus verovapaaksi henkilöstöeduksi
- Ylemmän AMK-tutkintonimikkeen muuttaminen muotoon Maisteri (AMK)
- Subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön
- Psykososiaalisen kuormituksen kirjaaminen työturvallisuuslakiin
- Työttömyysturvan uudistaminen työssäoloehtoa porrastamalla

Tutustu tavoitteisiimme ja vaalien tradenomiehdokkaisiin täällä!

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Irtisanomissuojan heikentäminen passivoi työyhteisöjä

Jos lainsäädäntö toteutuu esitetyllä tavalla, työntekijöille voi tulla lähtö työsuhteesta aiempaa heppoisimmilla perusteilla, ilman sitä painavaa syytä. Yksi ennakoimaton lopputulos irtisanomissuojan heikentämiselle voi olla työyhteisöjen passivoituminen. Koko lakihanke oli alunperinkin perusteluiltaan hataralla pohjalla.

Lue lisää

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Lue lisää

Psykologin vinkit: Huomioi neurodiversiteetti työelämässä

Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? Miten sinä itse onnistut huomioimaan neurodiversiteetin parhaalla mahdollisella tavalla omassa työyhteisössäsi?

Lue lisää

TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025

Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Jatkossa työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.

Lue lisää

Kiireen kulttuuri vie työstä tehon - terveisiä teknologia-alan tulevaisuusvuoropuhelusta

Teknologia-alan toimijat hakevat ratkaisuja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Tulevaisuusvuoropuhelussa keskusteltiin organisaatiokulttuurin roolista työssä jaksamisessa ja kiireen tunnun luomisessa.

Lue lisää