Mihin voit vaikuttaa, mihin et voi vaikuttaa? Tämä kysymyspari on klassikko työssäni mentorina. Sama pätee myös sanojen vahvaan voimaan – niillä todellakin muutetaan maailmaa. 

Tajusin, kuinka toimimattomia ukkelitermit ovat viimeistään siinä vaiheessa, kun tyttäreni pienenä kysyi: “Äiti, eikö minusta voi tulla esimiestä”. Todella moni taho (mm. THL, Duunitori, Helsingin kaupunki) on onneksi heittänyt ukkelinimikkeet sivuun jo hyvä tovi sitten, ja ottanut tilalle nimikkeitä, jotka eivät rajaa työtä vain yhdelle sukupuolelle kuuluvaksi. 

Sukupuolineutraalit nimikkeet edistävät tasa-arvoa

Nimikkeiden päivittäminen nykyaikaan on tasa-arvoasia. Kyse ei ole vain siitä, että miesvaltaisella alalla työskentelevät naiset kokisivat olonsa kotoisammaksi uuden tittelin kanssa, tai siitä että sukupuolineutraalit nimikkeet ovat usein täsmällisempiä ja kuvaavampia. Sukupuolineutraaliuteen kannattaa pyrkiä siksi, että ne huomioivat sukupuolen moninaisuuden – kaikki ihmiset eivät ole joko miehiä tai naisia, tyttöjä tai poikia. 

Seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat yhä vuonna 2022 monin tavoin näkymättömissä työelämässä – vain 8 % sateenkaari-ihmisistä kokee voivansa olla omasta itsestään täysin avoin työpaikallaan, kertoo tutkimus. Suomalaisen työelämän ei tarvitse näyttää näin kurjalta ja tunkkaiselta. Sukupuolineutraali sanasto ulottuu toivottavasti pian jo laajemmalle. On ehdottomasti työnantajankin etu, ettei kenenkään työntekijän tarvitse pelätä olla oma itsensä työpaikalla. Jo siksi sukupuolineutraalit nimikkeet ovat pieni askel kohti yhdenvertaisuutta. Joten miksi emme tekisi työelämästä kivempaa ja turvallisempaa kaikille? 

Sukupuolittavia termejä kuulee edelleen ihan liian usein. Osa kokee uudet termit hankaliksi – usein heittäydymme uuden edessä vastarintaan vain siksi, että muutos tuntuu epämukavalta ja vaatii uusien asioiden omaksumista. 

Uusien nimikkeiden muodostamiseen ja työstämiseen voi paneutua vaikkapa yhdessä ideoimalla.

Sanasto kannattaa kuitenkin ottaa kokeiluun. Uusien nimikkeiden muodostamiseen ja työstämiseen voi paneutua vaikkapa yhdessä ideoimalla. Myönnän, että minustakin esihenkilö tuntui aikanaan aluksi tosi teennäiseltä, mutta kun emme fiksujen kollegoiden kanssa parempaakaan keksineet otin käyttöön, ja nyt se on jo tosi vakiintunut ja luonteva sana. Esihenkilön lisäksi voi puhua myös johtajasta, päälliköstä tai vaikka tiiminvetäjästä – omaa luovuutta ja tilannetajua voi hyvin hyödyntää myös tässä!

Juhlistakaamme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sanoilla ja teoilla, ympäri vuoden. Hyvää Pride-kuukautta!

TYÖELÄMÄKORJAAMO-BLOGIN KIRJOITTAJANA KATI HUOVINMAA

Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat korjaamista.

Kati Huovinmaan urapolku on kulkenut taidemuseon johtajasta kouluttautuneeksi ammattimentoriksi ja yrittäjäksi. Kati on valmistunut vuonna 2018 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta maisteritason opinnoista pääsuuntanaan liiketalous. Katin arvot ovat radikaalius ja vuorovaikutus, ja hänen missionsa on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä saavuttamaan radikaalit muutokset, jotka parantavat nykytilannetta tuntuvasti. Hän käsittelee valmentavaa johtamista ja muita työelämän ilmiöitä myös tietokirjassaan Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen (2020).

Aiemmin Työelämäkorjaamossa:

Päästä irti liiasta miellyttämisestä ja murra puhumattomuuden kulttuuri.