Unelmana tunneälykkäämmät työyhteisöt
22.6.2020 | Uratarinat
Helinä Mellanen oivalsi MBA-tutkintoa tehdessään, että haluaa luoda uran tunneälyn parissa.
Helinä Mellasen uraan on mahtunut monenlaista. 2000-luvun alkupuolella tuplatutkinnon Mercuriassa ja hollantilaisessa Hogeschool Inhollandissa suorittanut Mellanen on työskennellyt myynnin, viennin ja kouluttamisen parissa mm. Stena Recyclingilla ja Kuusakoski Oy:ssä.
Hän on ehtinyt toimia myös yrittäjänä suunnitellen terveystuotteita sekä järjestöpuolella kansainvälisiä yrityskumppanuuksia rakentaen. Mellasen uraa ovat määrittäneet vahvasti kansainvälisyys sekä erilaisten muutosprojektien parissa työskentely.
Opinnoista kipinä uudelle uralle
Muutama vuosi sitten Mellanen hakeutui HAMKiin opiskelemaan MBA-tutkintoa. Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui iän, sukupuolen ja tunneälyn merkitys yrityskumppanuuksien rakentamisessa.
- Tunneälyä tutkiessani huomasin, että olin hyödyntänyt sitä monessa käänteessä urallani tajuamatta sitä oikeastaan itsekään. Aloin kiinnostua tunneälyn tärkeydestä työyhteisöjen ja yksilöiden hyvinvoinnissa yhä enemmän, Mellanen kertoo.
Tunneäly alkoi tuntua vahvasti omalta kutsumukselta. Mellanen kirjasi ylös haaveensa: tehdä tunneälystä ura. Hän ei vain vielä tiennyt, miten se käytännössä tapahtuisi.
Urahaaveet todeksi
Mellanen haastatteli lopputyötään varten Adeptus Partnersia, joka on myynnin ja johtamisen sekä tunneälyn yhdistämiseen erikoistunut yritys.
- Keskusteluissa Adeptuksen kanssa opin, että tunneälyn hyödyntämiseen työyhteisöissä on jo olemassa paljon hyviä työkaluja. Puhuimme samalla myös omista tunneälyyn liittyvistä urahaaveistani ja siitä, mitä minä työelämältä haluan, Mellanen sanoo.
Mellaselle kirkastui, että hän haluaa itse vaikuttaa työhönsä, rakentaa oman näköistään organisaatiokulttuuria ja työskennellä työyhteisössä, jossa tunneälyn merkitys todella ymmärretään ja viedään myös käytännön tasolle.
Urahaaveet konkretisoituivat, kun Mellanen sertifioitui Genos tunneälyvalmentajaksi.
Tunneälyllä hyvinvointia työyhteisöihin
Nyt Mellasen tavoitteena on luoda terveempiä työyhteisöjä ja auttaa työntekijöitä voimaan hyvin. Tunneälytaitojen omaksuminen on avainasemassa, kun halutaan kasvattaa työtyytyväisyyttä ja motivaatiota sekä parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Ihmiset ovat kokonaisuuksia, joiden elämässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tunteita ei voi laittaa pois päältä töihin tullessa ja esimerkiksi puolison kanssa käyty riita vaikuttaa myös töissä.
Kolmen lapsen äitinä Mellanen on huomannut, että tunneälytaidot tuottavat positiivisia tuloksia kaikilla elämän osa-alueilla ja rooleissa: vanhempana, puolisona, ystävänä ja työntekijänä.
Työssä uupuminen on Suomessa liian yleistä ja on selvää, että hektisessä työelämässä kaivataan uudenlaisia taitoja. Tunneälyvalmennuksen tavoitteena on auttaa myös yksilöitä oivaltamaan, miksi jokin asia ahdistaa ja mitä sille voisi tehdä.
Usein epämukavan tunteen äärelle pysähtyminen, itsensä kuuntelu ja vaikean asian puheeksi ottaminen auttavat, mutta näitä taitoja täytyy treenata, jotta ne tulevat aidosti osaksi arkeamme ja alkavat näkyä parempana työhyvinvointina.
- Työyhteisöissä mitataan tuloksia, mutta myös ihmisten hyvinvointia täytyy mitata. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa tietenkin myös organisaation tulokseen. Tunneälytaidoista on hyötyä kaikille: sekä organisaatiotasolla että yksilön jaksamisen kannalta, toteaa Mellanen.
Tunneälykkyys on taito, ei ominaisuus
Usein ajatellaan virheellisesti, että tunneäly olisi synnynnäinen ominaisuus, jota joko on tai ei. Mellanen korostaa, että jokainen voi kehittää tunneälyään harjoittelemalla. Toiset saattavat olla luonnostaan sosiaalisesti taitavampia, mutta jäykimmätkin saavuttavat tuloksia tunneälytreenillä.
Koulujärjestelmämme keskittyy pitkälti loogisen päättelykyvyn kehittämiseen sosiaalisten taitojen harjoittelun jäädessä vähemmälle. Mellanen toivoo, että tulevaisuudessa tunneälykasvatus aloitettaisiin jo peruskoulussa, jolloin välttämättömät taidot olisivat paremmin hanskassa työelämään siirryttäessä.
– Sillä välin toivon, että yhä useammat yritykset lähtevät hyvinvointitalkoisiin mukaan, ja panostavat työntekijöidensä tunneälytaitojen kehittämiseen. Siinä haluan olla työyhteisöjen apuna, Mellanen sanoo.
Teksti: Maarit Laakso
Lisää aiheesta: Uratarinat
Ex-ammattilaisjalkapalloilija Mehmet Hetemaj rakentaa uutta uraa tradenomiopintojen kautta
Jalkapallokentiltä tuttu Mehmet Hetemaj rakentaa nyt uutta uraa tradenomiopiskelijana. Aikuisopiskelijan arkeen kuuluu myös futisisän ja tv-studiokommentaattorin tehtävät. Mitä oppeja Hetemaj hyödyntää arjessaan jalkapallon ammattilaisuraltaan?
Tradenomi Amin Hassanin tie popparinmyyjästä HR-tehtäviin
Suuttumus epäoikeudenmukaisia rekrytointiprosesseja kohtaan ajoi Amin Hassanin uralle rekrytoinnin pariin ja lopulta HR-asiantuntijaksi.
Tradenomi Rosamari Rissanen on politiikan monitaituri
Rosamari Rissanen päätyi tradenomiopintojen ansiosta Euroopan parlamenttiin ja lopulta apulaispormestarin erityisavustajaksi. Rissasen mukaan uran kannalta ratkaisevaksi hetkeksi on muodostunut nimenomaan Euroopan parlamentissa suoritettu harjoittelu.
Vuoden tradenomi Auri Vainio "on rohkeutta sanoa, jos ei ymmärrä"
Vuoden Tradenomi, IPR University Centerin toiminnanjohtaja Auri Vainio on oppinut pitämään langat käsissään. Lue Aurin uratarina!
Tanssii tradenomiopintojen kanssa
Valtteri Palin tuli suomalaisille televisiokatsojille tutuksi, kun hän toimi syksyllä 2023 Tanssii tähtien kanssa -opettajana. Kameroiden ulkopuolella Palin on tavallinen tradenomiopiskelija, joka viettää mielellään vapaa-aikansa opiskelutehtävien parissa.