YAMK-tutkinto täyttää ensi vuonna jo 20 vuotta, mutta turhan moni kansalainen ei tiedä siitä juuri mitään. Tutkinto on kuitenkin menestynyt ”tutkan alapuolella”, sillä suurin osa tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneista – tai sitä opiskelevista – uskoo tutkinnon edistävän oman osaamisen lisäksi myös työuralla etenemistä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Tradenomien jäsenistä puolet ja työnantajista noin 70 prosenttia kokee tradenomi YAMK-tutkinnon maineen työmarkkinoilla vähintään jokseenkin hyväksi. Tradenomien työmarkkinatutkija Joonas Miettinen katsoo, että tutkinto koetaan maineeltaan melko hyväksi tai neutraaliksi. Mainetta selvitettäessä tulivat esiin myös tunnettuuteen liittyvät ongelmat, joita riittää.

– Merkittävä osa vastaajista ei edes osannut ottaa kantaa tutkinnon maineeseen työelämässä, Miettinen antaa yhden esimerkin.

Aula Research selvitti Tradenomien toimeksiannosta YAMK-tutkinnon tunnettuutta jo vuosi sitten, jolloin kyseltiin työnantajien näkemyksiä tutkinnosta. Uudessa tutkimuksessa kantoja kyseltiin Tradenomien jäseniltä ja kansalaisilta.

Joonas Miettisen mukaan tutkimustulokset eivät sinänsä yllätä: YAMK-tutkinnon tunnettuushaaste – jopa tradenomien omissa riveissä – on ollut tiedossa jo aiemminkin.

– Omista jäsenistämmekin vain noin puolet tuntee tutkinnon hyvin – ja puolet vain osittain tai nimeltä. Työnantajista tutkinnon tuntee hyvin vain noin joka kolmas, Miettinen toteaa.

Tutkintonimikkeen vaihtaminen toisi selkeyttä

Mikä sitten neuvoksi? – Ainakin tutkintonimikkeen vaihtaminen voisi selkeyttää pelikenttää ja nostaa tietoisuutta. Uusi nimikekin on jo tyrkyllä: maisteri (AMK). Tutkimuksen mukaan maisteri (AMK) -tutkintonimikkeeseen suhtautuu myönteisesti valtaosa Tradenomien jäsenistöstä – ja enemmistö muusta väestöstä. Sen sijaan nykyistä tutkintonimikettä pitää epäselvänä noin puolet Tradenomien jäsenistä, muusta väestöstä sekä työnantajista.

Muutos maisteri (amk) -nimikkeeseen on tradenomien pitkäaikainen tavoite.

Tutkimuksen kenties kylmäävin havainto on tämä: suuri enemmistö (70 prosenttia) YAMK-tutkinnon suorittaneista Tradenomien jäsenistä ei pidä nykyistä tutkintonimikettä selkeänä ja kuvaavana. Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi katsoo, että YAMK-tutkinnon tunnettuutta ja osaamisen tunnistamista kasvattaisi parhaiten nimenomaan tutkintonimikkeen muutos.

– Muutos maisteri (AMK) -nimikkeeseen on Tradenomien pitkäaikainen tavoite. Puhekielessä ja eri työpaikoilla nimike on itse asiassa jo käytössä varsin laajasti, Meriniemi toteaa.

Myönteisimmin tutkintonimikkeen muuttamiseen suhtautuvat YAMK-tutkinnon suorittaneet ja kielteisimmin puolestaan yliopistotutkinnon suorittaneet. Yliopistotutkinnon suorittaneista noin 60 prosenttia suhtautuu nimikkeen muuttamiseen kielteisesti ja noin 40 prosenttia myönteisesti.

Tunnistettavuus lisää mielenkiintoa

Myös kansainvälisessä katsannossa ammatilliset ylemmät korkeakoulututkinnot ovat pääsääntöisesti maisteritutkintoja – ja YAMK-tutkinto kääntyy englanniksi muotoon Master of Business Administration. Maisteri (AMK) on koeponnistettu ja hyväksi havaittu, uskovat Miettinen ja Meriniemi.

– Myös kiinnostus tutkintoa kohtaan ja valmistumiseen kasvaa, kun nimike on paremmin tunnistettavissa, lisää Meriniemi.

– YAMK-tutkinto on siis vastaavan tasoinen kuin yliopiston maisteritutkinto, ja antaa yhtenevän pätevyyden, hän muistuttaa.

YAMK-tutkintoa ei pääse suorittamaan ilman kahden vuoden työkokemusta. Tästä ei haluta luopua:

– Työkokemusvaatimuksella varmistetaan tutkinnon työelämälähtöisyys ja vastataan myös työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin, toteaa Meriniemi ja lisää, että tyypillisesti tradenomitutkinnon ja YAMK-tutkinnon suorittamisen välissä kuluu kymmenen vuotta.

YAMK on hyvä työkalu muutoksenhallintaan

Metropolia Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola katsoo, että tradenomien osaamisen hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää – ja YAMK-tutkinto on yksi keskeinen työkalu tässä urakassa.

– Tradenomit työskentelevät usein suhteessa johonkin toiseen alaan, tai heillä on yleistä osaamista, josta muut alat voivat hyötyä: tällaisia on esimerkiksi tradenomien liiketalous- ja johtamisosaaminen. Konkola uskoo, että monialaisuus jatkuu vahvana: esimerkiksi terveysalan liiketoimintaosaaminen on kuuma teema myös tulevina vuosina.

– Lisäksi on hyvä, että YAMK-tutkinnot ovat usein joustavia koulutusohjelmia: on verkkototeutusta, läsnätoteutusta ja näiden yhdistelmää. Eli tutkinnon suorittaminen työn ohella on varmaan helpompaa, ja sen voi myös tehdä erilaisissa elämäntilanteissa.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutusmahdollisuudet

Entä sitten YAMK-tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutusmahdollisuudet? Miten kaukana ollaan tohtorinhatusta? Konkola mainitsee professional doctorate -mallin, joka on samantasoinen ja vaatimuksiltaan sama kuin tunnetumpi PhD-tohtorintutkinto.

– Professional doctorate -ohjelmien koko idea perustuu siihen, että tutkitaan ja kehitetään käytännöstä, organisaatioista itsestään nousevia haasteita.

Tohtorikoulutusmallissa edellytys on, että työpaikka sitoutuu, huomauttaa Konkola. – Tarvitaan sellaista kolmikantatoimintaa, jossa on opiskelijat, työpaikalta ohjaus ja koulusta opettajat.

Tuomas Meriniemi korostaa, että YAMK-tutkinnon jälkeen on oltava todellinen mahdollisuus jatkaa opintoja aina tohtoriksi asti, mikäli poltetta riittää.

– Polun tohtoriopintoihin on oltava selkeä ja toimiva. Nyt se ei sitä ole, vaikka mahdollisuus on olemassa, Meriniemi toteaa.

YAMK-tutkinnon suorittaminen kertoo halukkuudesta oppia uutta

Tradenomit ja YAMK-tutkinnon suorittaneet ovat erittäin hyvin edustettuina pankkialalla. Danske Bankin Suomen HR-toiminnoista vastaava johtaja Riikka Ristola katsoo, että YAMK-tutkinnon suorittaminen lähettää rekrytoijalle selkeän signaalin:

– Jos tradenomi on ollut työelämässä pari vuotta ja sitten suorittaa YAMK-tutkinnon, se kertoo mielestäni siitä, että kyseinen henkilö on halukas oppimaan uutta ja kehittämään itseään, Ristola toteaa.

Ristolan mukaan pankkiala tekee mielellään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, koska erilaisten osaamistarpeiden ennakoiminen on yhä haastavampaa.

– Me haluamme käydä tätä vuoropuhelua ammattikorkeakoulujen kanssa, koska kaikki muuttuu nyt valtavaa vauhtia, Ristola huomauttaa ja viittaa muun muassa tekoälyn ja automatiikan esiinmarssiin työelämässä.

Danske Bankilla on Suomessa vajaa 1 800 työntekijää, joilla on työnkuvia todella laidasta laitaan: asiantuntijoita tarvitaan asiakasrajapintaan, prosesseja kehittämään, ajamaan sisään teknologiaa…

– Koska oppiminen on jatkuvaa, pidän todella paljon YAMK-tutkinnon perusajatuksesta: omaa osaamista voi ja pitää syventää ja kehittää monin eri tavoin, hän summaa.

Miten yamk-tutkinnon uskotaan vaikuttavan omaan työuraan?

• Oma osaaminen kasvaa (69 %)
• Tehtävänkuva kehittyy nykyisessä työssä tai voi hakea vaativampaa työtä (60 %)
• Voi helpommin vaihtaa työpaikkaa (53 %)
• Saa parempaa palkkaa (47 %)
• Saa lisää vastuuta työssä (37 %)
• Voi toimia esihenkilönä tai johtajana (35 %)

Vastaajina tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneet, tutkintoa suorittavat ja tutkinnon aloittamista harkitsevat.

Teksti: Sami Anteroinen. Artikkeli julkaistu Tradenomi-lehdessä 4/2024.

Aula Research toteutti Tradenomien toimeksiannosta alkuvuodesta 2024 kyselyn, jolla selvitettiin jäsenten sekä muun väestön näkemyksiä YAMK-tutkinnosta. Aineisto kerättiin 11.3.–1.5.2024. Selvitys on jatkoa vuonna 2023 toteutetulle kyselylle, jossa selvitettiin työnantajien näkemyksiä tradenomi (YAMK)-tutkintoa kohtaan. Molempien selvitysten tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

---

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

YAMK-tutkinto koetaan laadukkaaksi, mutta tunnettuus vaatii yhä työtä

Irtisanomissuojan heikentäminen passivoi työyhteisöjä

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?