Reilu työelämä

Sukupuoli, ikä, etnisyys tai mikään muu synnynnäinen ominaisuus ei saa vaikuttaa uramahdollisuuksiin, työehtoihin tai palkkaukseen. Työttömille on tarjottava yksilöllisiä, työllistymistä tukevia palveluita ja työttömyysturvan on oltava oikeudenmukainen.

Reilut ja yhdenvertaiset työehdot työ- ja virkaehtosopimuksilla

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat väylä reiluun työelämään. Niissä sovitaan muun muassa yleiskorotuksista, jotka takaavat ostovoiman säilymisen kaikilla palkansaajilla. Tehtävän vaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät edistävät yhdenvertaista ja avointa palkkausta. 

Pidämme tärkeänä myös kehityskeskustelukäytäntöjen kehittämistä työpaikoilla. Kehityskeskusteluissa tulee työntekijän tavoitteiden lisäksi käsitellä henkilön uratoiveet ja mahdollisuudet, osaamistarpeen kartoitus, osaamisen kehittämissuunnitelma sekä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työkyky. 

Reiluja ja yhdenvertaisia työehtoja edistetään:

• Valvomalla, että työnantaja noudattaa yhdenvertaisuuslakia ja edistää suunnitelmallisesti yhdenvertaisuutta, sekä kouluttamalla henkilöstön edustajia
• Vaikuttamalla työehtosopimusten valmistelu- ja neuvotteluvaiheessa reilujen ja yhdenvertaisten tavoitteiden asettamiseen
• Pitämällä huolta henkilöstön edustajien osaamisesta ja kehittämällä heidän asemaansa
• Vaikuttamalla siihen, että perhevapaat huomioidaan eri sektoreiden ja sopimusalojen sopimuksissa siten, että ne ovat molempien vanhempien osalta yhdenvertaiset
• Pitämällä esillä velvoitetta olla kohtelematta osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä eri tavalla

Toimiva hallintoedustus takaa henkilöstön vaikutusmahdollisuudet niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla

Yksityisellä sektorilla hallintoedustusjärjestelmä vahvistaa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevissa kysymyksissä. Vähintään 150 henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstöllä on oikeus nimetä edustajansa yrityksen valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin tai niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulosyksiköt.

Julkisella sektorilla lainsäädäntö ei tarjoa vastaavaa mahdollisuutta. Nykyinen lainsäädäntö sallii hallintoedustusjärjestelmän mukaisen henkilöstön edustuksen toteuttamisen sopimuksen mukaan, mikä ei vielä takaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuutta. 

Toimivaa hallintoedustusta rakennetaan:

• Kirjaamalla yhteistoimintalakiin hallintoedustusjärjestelmä koskemaan myös julkista sektoria 
• Laskemalla vaatimusta yrityksen henkilöstön määrästä nykyisestä 150 työntekijästä 30 työntekijään

Oikeudenmukainen ja työn vastaanottamiseen kannustava työttömyysturva

Ansiosidonnainen työttömyysturva on tällä hetkellä lähtökohtaisesti kestoltaan 400 maksupäivää. Työttömyysturvan pituutta on lyhennetty 300 päivään tilanteessa, jossa työhistoriaa on työuran aikana kertynyt alle 3 vuotta. Työttömyysturvaa on pidennetty 500 päivään yli 58-vuotiailla, ja niin sanottujen lisäpäivien kautta jopa eläkkeelle jäämiseen asti. Maksamisen edellytys on kaikille palkansaajille sama: 26 kalenteriviikkoa työtä. Puolen vuoden työskentelyllä on siis mahdollista saada 400 maksupäivää, eli noin 1,5 vuotta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 

Ensimmäiset kuukaudet työttömyyden alussa ovat työllistymisen kannalta merkittävimpiä. Työttömille tulee tarjota heti työttömyyden alussa kohdennettuja palveluita, jotka auttavat ja tukevat heidän työllistymistään. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa ja työttömyysturva tulee nähdä väliaikaisena turvana työsuhteiden välissä. Työttömyysturvaa tulee uudistaa siten, että se kannustaa työn vastaanottamiseen ja nopeuttaa uuden työn saantia. 

Oikeudenmukaista ja kannustavaa työttömyysturvaa rakennetaan: 

• Sitomalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto työsuhteen kestoon. Se tarkoittaisi nykyisen 26 kalenteriviikon työssäoloehdon porrastamista esimerkiksi siten, että 10 viikon työskentelyllä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saisi kuukauden, vuoden työskentelyllä puoli vuotta tai kymmenen vuoden työskentelyllä kaksi vuotta. 
• Muuttamalla työttömyyskassalakia. Tällä hetkellä työttömyyskassat huolehtivat ainoastaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksattamisesta. Lisätään kassoille muitakin tehtäviä, kuten työllistymistä edistävien palveluiden tarjoaminen. Muutos tulee kuitenkin toteuttaa siten, että kassat eivät itse tuota palveluja. 
• Viranomaisresurssien keskittämisellä yli 3 kuukautta työttömänä olleiden ja vaikeasti työllistyvien palvelemiseen. Työttömyyskassalain muutoksen myötä työttömyyskassojen vastuulle siirtyisivät 0-3 kuukautta työttömänä olleiden palvelut TE-toimistoilta. Kassat tuntevat jäsentensä tarpeet. Näin ollen palvelu olisi yksilöllisempää: koulutustausta tai tehtävätaso huomioiden. Tämä edellyttäisi, että kassat saisivat tiedon jäsentensä työsuhteen päättymisestä jo irtisanomisaikana. Tällöin palveluja voitaisiin tarjota työllistymisen edistämiseksi jo ennen työttömyyden alkamista.  
• Järjestämällä ansiosidonnainen työttömyysturva jatkossakin nykyisen työttömyyskassajärjestelmän kautta. Työttömyyskassojen jäsenmäärälle tulee asettaa minimivaatimukseksi 100 000 jäsentä.

Tasa-arvoa edistetään palkka-avoimuudella ja läpinäkyvällä palkkausjärjestelmällä

Palkkauksen on oltava oikeudenmukaista, yhdenvertaista ja kannustavaa. Palkka-avoimuuden lisääminen työpaikoilla vaikuttaa merkittävästi siihen, että perusteettomiin palkkaeroihin pystytään puuttumaan. Samalla noudatettavan palkkapolitiikan ja/tai palkkausjärjestelmän tulisi olla avoimesti tiedossa ja perusteiltaan kaikille yhdenmukainen. Avoimuus ja perusteiden tunteminen lisäävät työhön sitoutumista, työhyvinvointia sekä työn tuottavuutta.

Laki määrittää vaatimukset tehtäville palkkakartoituksille, joista saadaan tilastollista tietoa palkoista. Palkkauksen on perustuttava tehtävän vaativuteen ja vaativuuden kriteerien on oltava avoimia sekä perustuttava osaamiseen ja vastuuseen. Mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan on perustuttava objektiivis

Palkkatasa-arvoa luodaan

• Valvomalla, että työnantaja tekee lain edellyttämät palkkakartoitukset ja ne käsitellään avoimesti yhdessä henkilöstön edustajien kanssa sekä kouluttamalla henkilöstön edustajia.
• Vaikuttamalla siihen, että henkilöstön edustajilla olisi laajempi oikeus saada yksilöityä tietoa palkoista. Erimielisyystapauksissa henkilöstön edustajan on saatava kaikki tarvittava tietoa.
• Vaikuttamalla työehtosopimusten valmistelu- ja neuvotteluvaiheessa reilujen ja yhdenvertaisten tavoitteiden asettamiseen.
• Lisäämällä tietoisuutta palkoista ja palkkausjärjestelmistä.