Työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät jälleen syksyn 2024 aikana ja jatkuvat keväälle 2025. Ensimmäisenä neuvotteluvuorossa ovat muun muassa teknologia-alat ja viimeisenä neuvotellaan julkisen sektorin työ- ja virkaehdoista. Seuraa neuvottelukierroksen etenemistä tältä sivulta!
Miksi työehtosopimusneuvotteluja käydään?
Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovitaan aina työehtosopimuksen voimassaolo, jonka jälkeen ollaan jälleen uusien neuvotteluiden edessä.
Monet työsuhteen itsestään selvinä pidetyt ja työntekijöille edulliset ehdot neuvotellaan uusiksi jokaisen työehtosopimuksen yhteydessä. Tänäkin syksynä joillakin aloilla käydään neuvotteluja siitä, maksetaanko jatkossa lomarahaa tai palkkaa perhevapaiden ajalta. Myös kaikille yleiskorotuksena maksettavista palkankorotuksista sovitaan yleensä neuvotteluissa.
Työehtosopimus takaa työntekijälle lakia enemmän etuja
Suomessa työntekijän turvana ja työsuhteen ehtojen perustana on useampi laki, näistä ehkäpä tärkeimpinä työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lakien sisältö ei vielä takaa työntekijöille monia tuttuja etuja, kuten esimerkiksi lomarahaa.
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin. Työsopimuslaissa määritellään myös oikeus sairaan lapsen hoitamiseen ja äitiysvapaaseen, mutta palkattomina.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan palkankorotuksista
Palkkaan liittyvät yleiskorotukset ja mahdolliset paikalliset erät neuvottelumääräaikoineen sovitaan kattavasti työehtosopimuksissa. Laki ei siis määritä pakollisia palkankorotuksia, eikä palkkoihin tehdä automaattisesti indeksikorotuksia.
Jäsentutkimuksemme mukaan merkittävin tekijä tradenomien palkkojen nousussa ovat vuodesta toiseen työehtosopimuksissa neuvotellut yleiskorotukset.
Aloilla, joilla työehtosopimusta ei ole (ns. sopimukseton ala), edellä mainittujen etujen saaminen perustuu puhtaasti työnantajan hyväntahtoisuuteen. Ja kokemusta on siitäkin, kun esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksia ei sopimuksettomilla aloilla ole maksettu ollenkaan.