Työelämän kehittäminen

TRAL tuntee parhaiten tradenomien tilanteen työmarkkinoilla ja keskittyy tekemään ainoana ammattijärjestönä työtä pelkästään tradenomien etujen ajamiseksi työmarkkinoilla.

Työelämään liittyvän edunvalvontamme tavoitteena on tradenomien työehtojen ja niiden kehityksen turvaaminen pitkällä aikavälillä.

Meille tärkeitä teemoja työelämän kehittämisessä ovat muun muassa:

• Työelämän tasa-arvo
  
  Sukupuolten välinen palkkaero tradenomikunnassa on noin 635 euroa miestradenomien hyväksi. Osa palkkaerosta selittyy eritasoisella sijoittumisella työelämään, mutta osa erosta jää ns. selittämättömäksi tekijäksi.
  
  TRALin tasa-arvokyselyjen tulokset ovat varsin huolestuttavia. Tuloksista ilmenee, että naistradenomeilla on ollut ongelmia niin työhönottotilanteissa, työuralla etenemisessä kuin palvelussuhteen ehdoissakin. Noin 50 % naistradenomeista katsoo sukupuolensa, raskauden tai perhevapaan vaikuttaneen heikentävästi palkkaan ja urakehitykseen.
  
  Tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa. TRAL esittää perhevapailta paluun yhteyteen säädettäväksi ns, paluusuojan. Vanhempainvapaajärjestelmä vaatii kokonaisvaltaisen uudistamisen. Lisäksi perhevapaiden pidosta aiheutuvat kustannukset on jatkossa jaettava tasaisemmin vanhempien työnantajien kesken. Perhevapaamalliimme voit tutustua täällä.
   
• Työsuhdeturva
  
  TRAL katsoo, että irtisanomisten rajaamiseksi vain välttämättömiin, on työsuhdeturvaa parannettava kollektiivi-irtisanomistilanteissa. Erityisesti tämä koskee ns. voitollisten yritysten laajoja työvoiman vähentämistilanteita.
   
• Työaika
  
  Työn tekemisen aika- ja paikkasidonnaisuus on muuttunut merkittävästi sitten työaikalain säätämisen ja ennakoitavissa on, että muutos tulee entisestään kiihtymään. Voimassaoleva työaikalaki ei vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin erityisesti asiantuntijoiden osalta. Työaikalakia uudistetaan parhaillaan.
   
• Julkisen sektorin kelpoisuusvaatimusten muuttaminen
  
  Tradenomitutkinnon tulisi riittää asiantuntijatehtäviin julkisella sektorilla siinä missä yksityisellä sektorillakin. Tällaisina voidaan esimerkinomaisesti mainita opetustehtävät ammatillisissa ja ammattikorkeakouluissa sekä päällikkö- ja johtajavirat kunnissa.
   
• Järjestöjen kanneoikeus
  
  TRAL suhtautuu järjestöjen itsenäiseen kanneoikeusmahdollisuuteen erittäin myönteisesti. Työoikeudellisissa asioissa järjestön kanneoikeus mahdollistaisi entistä paremman palkansaajien oikeusturvan toteutumisen.
  
  Järjestöille tulisi luoda oikeus nostaa kanteita jäsenistöä koskevissa työoikeudellisissa asioissa. Tämän mahdollisuuden valmistelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.
   
• Neuvottelujärjestelmän uudistaminen
  
  Neuvottelu- ja sovittelujärjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin. Lakko-oikeuden rajoittamisella tai laittomien lakkojen hyvityssakkojen määrän nostamisella ei edistetä neuvottelujärjestelmän toimivuutta. Laittomien lakkojen taustalla olevat syyt otettava huomioon.
  
  Noin 45 000 yksityisen sektorin akavalaista jää nykyisin kokonaan sopimusten ulkopuolelle. Palkankorotusten toteutuminen kaikille palkansaajille keskitettyjen ja laajojen työmarkkinaratkaisujen yhteydessä on jatkossa varmistettava.

Työmarkkinatoimintamme jaetaan yksityisen ja julkisen sektorin edunvalvontaan. TRALin sopimustoimintaa tehdään neuvottelujärjestöjen kautta muiden akavalaisten liittojen kanssa. Julkisen sektorin sopimustoimintaa toteutetaan Julkisalan koulutettujen keskusjärjestö JUKO ry:n kautta ja yksityisen sektorin sopimustoimintaa Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kautta. TRAL on järjestäytynyt muiden korkeakoulutettujen kanssa keskusjärjestö Akavaan ja on sen yksi nopemmin kasvavista liitoista.