BLOGI: Opiskelijat pois liukuhihnalta!

Korkeakoulutuksen laatu on iso aihe tulevissa eduskuntavaaleissa ja tulevalla hallituskaudella. Opetuksen laatu ja sisältö pitää asettaa kriittiseen tarkasteluun ja puolueiden tulee sitoutua yli vaalikausien ulottuvaan koulutuksen rahoituksen sekä suomalaisen osaamistason vahvistamiseen.

Tällä hetkellä tilanne on se, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään monella alalla sokeasti katsomatta yhtään alueellista tarvetta – tarkalleen ottaen kuluvalla hallituskaudella aloituspaikkoja on lisätty 12 000. Rahoitus näille lisäyksille on ollut riittämätön. Opiskelijakohtainen rahoituksen osuus vain pienenee vuosi vuodelta ja opetuksen laatu kärsii. Laadukas koulutusjärjestelmä on yhteiskuntamme kivijalka ja sen ei saa antaa murentua.

Opiskelijakohtainen rahoituksen osuus vain pienenee vuosi vuodelta ja opetuksen laatu kärsii.

IRTI TUTKINTOJEN TULOSKESKEISYYDESTÄ

Ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli rakentuu pääsääntöisesti suoritettujen tutkintojen varaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden aloituspaikkoja lisätään, mutta rahoitus ei riitä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa ammattikorkeakoulut pakotetaan perustamaan koko rahoituksensa suoritettujen tutkintojen määrään, jolloin opiskelijoita syötetään liukuhihnalla ulos kouluista. Tutkintojen suorituskeskeisyys kasvaa sietämättömäksi ja lopputulos on, että opiskelijat ovat uupuneita jo työelämään tullessaan. Tätäkö yhteiskunta haluaa tulevaisuuden tekijöiltään?

Rahoitusmallia on kehitettävä sellaiseen suuntaan, joka ohjaa ammattikorkeakoulut nostamaan koulutuksen laatua. Tutkintojen tuloskeskeisyyttä tulee keventää siten, että ammattikorkeakoulut voivat ottaa sisään vain sen määrän opiskelijoita, jolla se pystyy pitämään opetuksen laadun vaaditulla tasolla. Tutkintomääriä ei tule nostaa, mutta näin tapahtuessa tulee rahoituksen määrän vastata tätä kehitystä.

Rahoitusmallia on kehitettävä sellaiseen suuntaan, joka ohjaa ammattikorkeakoulut nostamaan koulutuksen laatua.

KOULUTUKSEN RESURSSIT LINSSIN ALLE

Lähtökohtaisesti tradenomien koulutusmääriä tulisi vähentää ja suhteuttaa koulutusalueen työelämätarpeisiin. Työelämätarpeet tulee huomioida ammattikorkeakoulujen toimipisteverkossa, sillä joillakin alueilla opiskelijat eivät saa riittävästi opintoja tukevia harjoitteluita, eikä valmistuville tradenomeille riitä tutkintoa vastaavia työtehtäviä. 

Korkeakouluverkostoa pitää muokata siten, että ammattikorkeakoulut voivat profiloitua nykyistä voimakkaammin omien vahvuuksiensa mukaan. Toimipisteverkkoa on supistettava myös siksi, että turhasta toimipisteiden välisestä liikehdinnästä ylijääneitä resursseja jää fiksummin käytettäväksi opetushenkilökunnalle. Huomioimalla kampusten ja ammattikorkeakoulujen alueen yritysyhteydet, pystytään luomaan tehokkaita osaamiskeskuksia, jotka houkuttelevat opiskelijoita. 

Digitalisaatio on suonut meille mahdollisuuden, jossa voidaan kehittää isompia kampuskeskittymiä laajan toimipisteverkoston ylläpitämisen sijaan. Kiinteistöistä säästettyjä resursseja voidaan käyttää verkko-opetuksen tehostamiseen ja laatuun. Etä- ja verkko-opetuksen ei tule kuitenkaan olla ensisijainen vaihtoehto tutkinnon suorittamiseen. Digivaihtoehtojen tulee tarjota lisämahdollisuuksia monipuoliseen opiskeluun lähiopetuksen rinnalla, hyödyntäen pandemia-aikana otettua digiloikkaa.

OPETUKSEN LAATU REMONTTIIN

Tällä hetkellä tradenomiopiskelijoiden koulutusten sisällöissä on valtavia eroja ammattikorkeakoulujen välillä. Opetusmenetelmissä ei hyödynnetä riittävästi digitalisaation mahdollisuuksia ja opettajien tietotaito nykyaikaisten järjestelmien käytöstä on valtakunnallisesti liian vaihtelevaa. On koulujen vastuulla huolehtia opettajien osaamisen ajankohtaisuudesta järjestämällä täydennyskoulutusta ja varmistaa, että opettajilla on edellytetty osaamistaso uusien opetusteknologioiden ja -tapojen käyttöönottamisesta.

Eri kouluissa käydään samoja tai samankaltaisia kursseja, mutta kurssisisältöjen laatu ei täsmää keskenään. Kurssisisältöjen tulee olla yhdenmukaiset ammattikorkeakoulusta ja toteutuksesta riippumatta. Kouluissa voidaan säästää opetushenkilöstön resursseja ja vähentää päällekkäistä työtä tiivistämällä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä kurssien suunnitteluvaiheessa. Kursseja voitaisiin jatkossa tarjota yhteisesti hyödyntämällä digitalisaation luomia mahdollisuuksia. 

Kurssipalaute on opetuksen laadun kannalta tärkeää. Sitä annetaan liian vähän eikä siihen välttämättä aina reagoida riittävällä tasolla. Palautejärjestelmiä tulee kehittää ja niiden hyödyntämistä tehostaa. Palautteenanto tulee liittää pakolliseksi osaksi kursseja ja palautteeseen reagoinnin pitää olla läpinäkyvää. Palautteen tulee olla vastavuoroista, jotta kumpikin osapuoli voi kehittyä. 

Saatujen palautteiden lailla, me emme ole pelkkiä numeroita, hyväksyttyjä tai hylättyjä; me tarvitsemme sanoja ja tekoja, koko tulevaisuuden nimissä.

Koko koulutuspoliittisen ohjelmamme pääset lukemaan täältä