Kannanotto: Sijoitetaan tulevaisuuteen, ei liiallisiin tutkintomääriin

Akavaworksin 27.10.2020 julkaisemat työttömyystilastot maalaavat hyvin huolestuttavan kuvan korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta, erityisesti tradenomien ja insinöörien osalta. Työttömien korkeakoulutettujen määrä on viimeisen vuoden aikana noussut 22 %, ja eniten edustetut tutkinnot näissä tilastoissa olivat tradenomit (lisäystä 1 026 eli 32,4 %) sekä insinöörit (lisäystä 979 eli 22,6 %). Kaikesta huolimatta korkeakoulujen aloituspaikkoja on jälleen kerran nostettu molemmilla aloilla ilman työelämän asettamaa tarvetta. Pelkäämme tämän korostavan entisestään jo olemassa olevia ongelmakohtia laadullisen työllistymisen suhteen ja sotivan opiskelijoiden etuja vastaan.

Olemme Tradenomiopiskelijoissa ja Insinööriopiskelijaliitossa jo pitkään puhuneet siitä, että korkeakoulut kouluttavat liikaa insinöörejä ja tradenomeja, eikä koulutusmääriä ole päätetty työelämän todellisen tarpeen mukaan. Korkeakoulutettujen koulutusmääristä, työttömyydestä ja työllisyydestä puhuttaessa ei pitäisi missään nimessä keskittyä pelkkään työllisyyslukujen tarkasteluun, vaan tarkastella myös muita mittareita. Huomioon täytyy lisäksi ottaa laadullinen työllistyminen tutkintoa vastaaviin tehtäviin ja tutkintojen määrä suhteutettuna alueiden tarpeisiin.

Laadullisen työllistymisen tarkastelu vain syventää huoltamme koulutuspaikkojen lisäämisestä. Vuonna 2019 valmistui yli 5000 tradenomia, mutta samaan aikaan yli neljäsosa jo valmistuneista tradenomeista ei vieläkään työskennellyt asiantuntijana eikä johtoasemassa. Samana vuonna valmistuneista insinööreistä vain 69% työllistyi insinööritutkinnon vaatineisiin työpaikkoihin vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan. Kaiken koulutuksen suhteen tulisi varmistaa, että mahdollisimman moni työllistyy valmistuttuaan koulutustaan vastaavaan toimeen. Tavoitteena pitäisi olla se, että jokainen korkeakoulutettu saisi koulutustaan vastaavaa työtä, eikä tähdätä vain sokeasti korkeampiin korkeakoulutettujen kokonaismääriin.

Tällä hetkellä koronakriisin vaikutukset valmistuviin ovat korkeakoulutettujen kannalta huolestuttavat, sillä Akavaworksin tutkimuksen mukaan työttömistä vastavalmistuneista neljäsosa on korkeakoulutettuja. Vastavalmistuneiden työttömyys on lisääntynyt huomattavasti enemmän korkeakoulutetuilla (31,6 %), kuin muilla (12,5 %). Tämän, jos jonkin, pitäisi herättää meidän kaikkien huolen korkeakoulujen tutkintopaikkojen lisäämisestä.

Tarkastellessa korkeakoulutusta alueellisesti pahenee tilanne useilla paikkakunnilla, joissa on jo pitkään koulutettu kohtuuttoman paljon korkeakoulutettuja suhteutettuna alueelliseen tarpeeseen. Radikaaleimmin tämä näkyy alueilla, joissa korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet muuttaa vuoden sisällä valmistumisestaan toisaalle. Jos koulutukseen sijoitetut resurssit voitaisiin hyödyntää samaisella alueella, hyödyttäisi tämä sekä yksilöä että aluetta. Ei ole kenenkään etujen mukaista pakottaa todella merkittävää osaa valmistuneista muuttamaan kauas kotoaan työn perässä.

Korona-aika halutaan käyttää hyväksi sijoittamalla tulevaisuuteen, mikä on todella viisasta ja ymmärrettävää. Työttömyystilastoja ei kuitenkaan voida kaunistella opiskelupaikkojen lisäämisellä, sillä vaikutukset siirretään näin vain myöhemmäksi tulevaisuuteen. Korkeakoulujen tulisi viestiä avoimesti tutkintomääriin liittyvistä päätöksistä ja niihin johtaneista selvityksistä. Koulutuspaikkoja lisäämällä ilman työelämälähtöistä tarvetta toimitaan täysin vastoin opiskelijoiden etuja viemällä heiltä mahdollisuudet laadulliseen työllistymiseen alueellaan. Mikäli tarvetta korkeakoulutetun työvoiman tarpeen kasvulle ei voida alueellisesti todentaa, ei määriä saa nostaa, vaan pikemminkin laskea.

Lisätietoa:

Teemu Rajala
Puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
teemu.rajala@iol.fi
puh. 0400 722 721

Pyry Meriluoto
Puheenjohtaja
Tradenomiopiskelijat
pyry.meriluoto@tradenomiopiskelijat.fi
puh. 040 715 3102