Opiskelijoita polkeva mielenterveyden kriisi on pitkään ollut suurena syynä valmistumisen viivästymiseen ja opintojen jälkeisiin uupumuksesta johtuviin sairauspoissaoloihin. Nämä ongelmat ovat jatkuvien kriisien myötä paisuneet suureksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi.  Opintojen suorituskeskeisyyden painotuksen kasvaminen sekä paine valmistua ajallaan heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa, jossa opiskelijat jakavat aikaansa myös työlle, vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen. Lopputuloksena on, että työelämään siirtyy loppuunpalaneita tekijöitä, eikä pitkään työuraan valmiita olevia alansa ammattilaisia. Yhteiskunnan tulee panostaa opiskelijoiden hyvinvointiin eikä heitteillejättää tulevaisuutta. 

Taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvinvoinnin jokaiseen aspektiin ja on suojaava tekijä, jota voidaan vahvistaa, kuten muitakin mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Taloushuolista keskusteleminen on usein vaikeaa, sillä tätä varjostaa pelko leimautumisesta. Huolena voi olla rahojen riittämättömyys opiskelutarvikkeisiin, opiskelijaelämään osallistumiseen ja yleiseen arjesta selviämiseen. Myös opintolainan koron nousu aiheuttaa monella ylimääräistä stressiä. 

Nykyinen opiskelijoiden toimeentulo on luotu terveille opiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan vuonna 2021 AMK-opiskelijoista 13,9 % oli joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi, mitä ei hyvinvointivaltiossa saisi tapahtua. Taloudellisista haasteista ja mielenterveydestä avoin keskustelu ja tukiverkostojen tuominen esiin kasvattaa turvallisuuden tunnetta ja tähän koulujen tulee vaikuttaa paikallisesti.

Opintojen aikana työskentely ja siitä kertyvä palkka paikkaavat tätä rakoa, ja useat työskentelevätkin opintojensa ohella.  Työtä tehdään kuitenkin opiskeluiden ja sosiaalisen elämän kustannuksella. Opiskeluaikojen ei kuulu olla kurjaa, jolloin asutaan pienissä tiloissa ja syödään huonosti, vaikka ennen on näin ajateltu. Opiskelijat rakentavat omaa ja yhteiskunnan tulevaisuutta ja hekin ansaitsevat turvan ja huolenpidon. 

Opiskelijat rakentavat omaa ja yhteiskunnan tulevaisuutta ja hekin ansaitsevat turvan ja huolenpidon. 

Opiskelijan toimeentulo opiskelukuukausilta rakentuu yleisesti opintorahasta, joka on useimmille korkeakouluopiskelijoille 252,70€, opintolainasta, joka on 650€, sekä asumistuesta, joka yksin asuvalla on keskimääräisesti noin 296€. Yhteensä tämä tekee 1198,70€/kk. Opiskelijoiden oletetaan elävän Suomen köyhyysrajan alapuolella, joka on 1 229€, ja suuri osa tulosta on lainapainotteista. Tähän pitää tulla muutos. 

 Inflaation ja kriisien myötä opiskelijoiden heikon toimeentulon negatiiviset puolet ovat moninkertaistuneet ja tähän on puututtava. Opintotukien tulorajojen nosto on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksinään riitä ratkaisemaan huomattavasti mittavampaa ongelmaa. Tämän lisäksi on erityisen tärkeää, että opiskelijoiden toimeentulon lainapainotteisuutta vähennettäisiin. 

20.-27.11.2022 vietetään mielenterveysviikkoa. Viikon teema on kiteytetty lauseeseen “Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat.” sekä “Meissä kaikissa on valoa, jota voimme viedä muiden ihmisten pimeyksiin.”. Viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto järjestää verkossa tapahtuvat messut, jossa monipuolinen näyttely, suositut kokemustarinat sekä muuta yleisöohjelmaa avoinna maksutta koko viikon.