Hyvä valmistautuminen on työnhaun a ja o. OP Ryhmän rekrytoinnista ja työnantajakuvasta vastaava päällikkö Erja Vilja kertoo, mihin työnhaussa kannattaa panostaa ja mitä välttää.

Rekrytoinnissa kaukana ovat ajat, jolloin työnantaja istuu pitkän pöydän ääressä ja ristikuulustelee jännittynyttä työnhakijaa.

– Työnhakijat ajatellaan nykyään enemmänkin ehdokkaina, joista halutaan löytää match juuri omalle yritykselle, kertoo Erja Vilja.

Vilja on työskennellyt rekrytoinnin parissa jo parin vuosikymmenen ajan, OP Ryhmässä kesästä 2015 lähtien. Yksistään kesätyöhaussa OP:n rekrytointitiimi käsittelee viitisen sataa rekrytointia.

Tiivistä, korosta, panosta

Ansioluettelo ja työhakemus ovat Viljan mukaan edelleen työnhaussa tärkeitä dokumentteja, jotka parhaimmillaan täydentävät toisiaan.

– Ansioluettelo ja hakemuskirje eivät saisi olla toistensa kopioita. Hyvä vinkki on ajatella ansioluettelo hakijan osaamisen ja aiemman kokemuksen sisällysluettelona, johon syvennytään tarkemmin hakemuksessa. Jos voit ilmaista osaamistasi ja aiempien töidesi tuloksia numeroin, sekin kannattaa.

Kaikille on kertynyt elämän varrelta tiedostettua ja tiedostamatonta osaamista. Olennaista on tunnistaa ne taidot, jotka voivat olla haettavassa työssä hyödyksi, sanoo OP Ryhmän Erja Vilja.

Jos oman alan työkokemusta ei ole vielä ehtinyt karttua, Vilja kehottaa etsimään muista työkokemuksista ja harrastuksista opittuja taitoja, joita haettavassa työssä arvostetaan. 

– Olennaista on osata tunnistaa ne taidot, jotka voivat olla haettavassa työssä hyödyksi. Jos tällaisen osaamisen tunnistaminen tuntuu vaikealta, voi pyytää esimerkiksi perheenjäseniä tai harrastuskavereita kertomaan, missä olet heidän mielestään hyvä tai miettiä sitä kautta, minkä osaamisen avulla onnistuit työssä.

Tärkeintä Viljan mielestä asiakirjojen tekemisessä on pitää haettava työpaikka koko ajan mielessä.

– Vaikka hakemusten kirjoittaminen on aikaa vievää, samalla hakemuksella ei kannata hakea kaikkia paikkoja. Kokenut rekrytoija huomaa sen nopeasti. Hyvä hakemus ja ansioluettelo on kohdennettu oikein, ja niihin on käytetty aikaa.

Hyvässä työhaastattelussa pääsee loistamaan

Onnistunut hakemus johtaa parhaimmillaan työhaastatteluun. Haastattelu-sanan sijaan Vilja puhuisi mieluummin työnhakijan ja rekrytoijan välisestä keskustelusta. 

– Hyvä rekrytoija osaa luoda ilmapiirin, jossa työnhakija pääsee loistamaan ja luontevasti kertomaan osaamisestaan. Kyseessä tulisi olla rento tapaaminen, johon voi tulla omana itsenään ja jota ei tarvitse jännittää.

Haastattelussa on kyse myös vastavuoroisuudesta. Yhtä lailla rekrytoija haluaa vakuuttaa työnhakijan siitä, että heille kannattaa tulla töihin. Vilja kehottaakin kysymään rohkeasti kysymyksiä yrityksestä ja työtehtävistä. Mukaan voi ottaa muistiinpanovälineet, jotta saadut vastaukset tai itselle tärkeät selvitettävät asiat eivät unohdu.

Haastatteluun hän antaa vielä yhden vinkin: älä myöhästy.

– Esimerkiksi me pyrimme osallistamaan haastatteluun mukaan rekrytoijan lisäksi muita työntekijöitämme, jotta hakija pääsisi tutustumaan tuleviin kollegoihin. Kaikilla haastatteluun osallistuvilla on omat menonsa, joten aikataulussa pysyminen on tärkeää.

Parhaimmillaan haastattelutilanne antaa hakijalle arvokasta kokemusta ja onnistumisen tunteen, oli lopputulos mikä tahansa.

 – Jos ei lopulta tulekaan valituksi, kannattaa jäädä seuraamaan yrityksen kanavia. Myöhemmin voi avautua sellainen paikka, joka sopii itselle vielä paremmin.

Ei ongella vaan haavilla työnhakuun

Vaikka nappaisikin lopulta mieluisan työpaikan, työnhakua ei ole syytä täysin unohtaa.

– Pidä yllä työnhakemisen taitoa ja päivitä ansioluetteloa säännöllisin väliajoin taitojen karttuessa. Se sujuvoittaa työnhakemista sitten, kun sen aika uudelleen tulee, Vilja vinkkaa.

Vilja myös tietää, että joskus työnhaku voi kestää pitkään ja olla voimia vievää.

– Yritä olla valpas ja sinnikäs. Jos yritys on juuri se, mihin haluat, mutta et ensimmäisellä kerralla tule valituksi, hae uudelleen. Töitä kannattaa hakea laajasti ja monenlaisista paikoista. Jos yhdellä ongella lähtee onkimaan, mahdollisuus saada iso saalis on aika pieni. Haavit siis vain käyttöön!

Näin nappasin unelmatyöni

Kristiina Selin nappasi pari vuotta sitten unelmatyönsä LM Somecon myyntiassistenttina. Nykyisin yrityksen sisältöspesialistina työskentelevän Selinin tärkeimmät vinkit oman unelmatyön havitteluun ovat oikein kohdennettu hakemus ja mentorin hankkiminen.

”Oma mentorini esimerkiksi luki hakemukseni ja antoi hyviä vinkkejä läpi työnhakuprosessin. Koska kyseessä oli sosiaalisen median markkinointiyritys, panostin hakemuksessa kirjoitustaitoni esiin tuomiseen ja ansioluettelossa visuaalisuuteen”, Selin kertoo.

Työhaastattelussa Selin kannustaa olemaan rehellinen ja avoin.

”Kerroin haastattelun aluksi suoraan, että nyt jännittää. Toisaalta kerroin myös rehellisesti osaamisestani ja kiinnostuksestani sosiaalista mediaa kohtaan. Halusin puhua ihmiseltä ihmiselle ja hain yhteistä säveltä. Uskon, että asenteeni olikin yksi syy, miksi juuri minut valittiin.”

Selin rohkaisee satsaamaan myös työhaastattelun jälkeiseen aikaan.

”Haastatteluni jälkeen lähetin LinkedInissa kontaktipyynnöt haastattelijoilleni ja kiitin haastattelusta. Vaikkei lopulta saisikaan työpaikkaa, kannattaa yrittää pysyä rekrytoijien mielessä myös tulevaisuudessa. Ylipäätään seuraamalla itseä kiinnostavia yrityksiä ja heidän työntekijöitään sosiaalisessa mediassa pääsee tutustumaan yrityksen arkeen ja on toisaalta ensimmäisten joukossa huomaamassa, kun itselle sopiva paikka avautuu hakuun.”

Teksti: Ida Ijäs. Kuvat: Roope Permanto.

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 1/2021. Voit lukea lehden täältä.